tiistai 28. elokuuta 2018

Miten säästää ruokakuluissa?

Kirjoitin edellisellä kerralla, että täytyisi ottaa joku roti näihin ruokakauppamenoihin. Aloin jälleen kerran miettiä miten sitä ruokalaskua saisi pienemmäksi. Esimerkiksi Martat antaa tähän vinkkejä. Aiheesta on myös kirjoituksia erilaisissa lehdissä vähän väliä ja ihmiset jakelevat vinkkejä myös netin keskustelupalstoilla. Pohdin tässä yleisimpien vinkkien toimivuutta meidän perheessä.

Seuraa tarjouksia ja osta monesta paikasta.
Anteeksi nyt vain, kenellä on aikaa käyttää ruokaostoksiin useita tunteja viikossa ja kierrellä eri kaupoissa… Katson kyllä Citymarketin ja Lidlin mainoslehdet läpi, mutta teen ostokset aina yhdessä kaupassa. Eniten käytän Cittaria, koska se on meidän lähikauppa. (Ja meillä on musta plussakortti…) Jos Lidlissä tai Prismassa on jokin liha tai kala tarjouksessa, niin saatan mennä niihin ruokaostoksille. Muuten olen aika uskollinen Cittarille. Järkevämpää on seurata oman kaupan tarjouksia ja muuttaa ruokasuunnitelmia sen mukaan. Tämä sitten taas on ristiriidassa tuon seuraavan vinkin toimivuuden kanssa.

Suunnittele koko viikon ostokset ja pitäydy suunnitelmassa.
Ei toimi ei. Meidän viikot eivät ainakaan koskaan mene suunnitellusti. Jos lataan jääkaapin sunnuntaina täyteen ruokaa, niin kuitenkin viikon aikana syömme extempore jossain muualla kuin kotona. Mummolassa, kaverin luona tai kahvilassa. Viikon lopulla jääkaapissa on edelleen ruokatarvikkeita käyttämättä ja niiden päiväykset lähestyvät. Jos ostan ruokatarvikkeita maltillisesti, syömmekin joka päivä kotona hurjan isoja annoksia ja kauppaan täytyy taas mennä. Mitä useammin käyn kaupassa, sitä useammin teen heräteostoksia. Tai sorrun ostamaan kalliita eineksiä, koska en jaksa taas miettiä ”mitä tänään syötäisiin”. Lisäksi minun ei välttämättä enää torstaina tee mieli tehdä sitä ruokaa mitä olin suunnitellut. Ruoka on kuitenkin minulle enemmänkin nautinto, kuin pelkkä polttoaine. Tämä suunnittelu ei vaan ota siksi onnistuakseen kovinkaan usein.

Pakasta ylijäänyt ruoka tai tee tarkoituksella pakkaseen ruokia, joita voi kiireessä sulattaa.
Juuei. En osaa tätäkään. Tämä ohje menisi hyvin yksiin edellisen kohdan ylijäämäruuan kanssa, mutta ei. Mielestäni ruuan maku muuttuu pakastaessa huonommaksi. Ainoat ruuat, joissa maku ei mielestäni kärsi, ovat makaronilaatikko, lasagne ja jauhelihakastike. En voisi kuvitellakaan pakastavani kasvissosekeittoa tai kanawokkia tai lihaa yksinään (raakana tai paistettuna). Hyi hitto. Onko jollakulla muulla tämä sama ongelma vai olenko vain nirso?

Tee ruoka itse.
Jep, toimii. En ole koskaan jaksanut laskea, mitä jonkin itse kokkaamani annoksen hinnaksi tulee, mutta varmasti on halvempaa kuin ravintoloissa tai valmisruokahyllyssä. Valmisruokia en ole koskaan ostanut (paitsi joskus maksalaatikkoa), mutta eineksiin ja puolivalmisteisiin tulee sorruttua liian usein. En ole mikään huippukokki, mutta itse tehty ruoka on myös paljon parempaa kuin valmisruoka. Näin ainakin luulen, aika vähän on tullut valmisruokia maisteltua. Joskus ravintoloissakin tulee pettymys: tämänkin ruuan tekisin itse paremmin. Olenkin kopioinut muutaman reseptin suoraan ravintoloiden listoilta omaan keittiööni ja palautteen perusteella lopputulos on ollut onnistunut. Yhtä pastareseptiäni olen saanut jakaa aika moneen paikkaan ja reseptin kehitin itse erään ravintolassa syömäni annoksen perusteella.

Syö satokauden mukaan.
Kyllä, näin kannattaa tehdä ja se on samalla ekoteko. Sitrushedelmät ovat halpoja talvella ja ovat parhaimman makuisia myös silloin. Kesällä kannattaa suosia kotimaisia juureksia ja muutakin kotimaista. Parsaa syödään parsakaudella ja mangoja silloin kun niitä saa halvalla. Meidän perheen hevin käyttö on laajentunut todella paljon satokausiajattelun myötä. Yritän ostaa vain tuotteita, joiden kilohinta on korkeintaan 3 euroa. Mielellään korkeintaan 2e. Välillä tämä tuottaa haasteita, mutta tuo myös uusia makuja meidän keittiöön. En todellakaan noudata tuota omaa ohjettani orjallisesti, muutenhan en voisi koskaan syödä esimerkiksi avokadoa tai mitään kotimaista talvella. Satokauden tuotteet tunnistaa yleensä tosiaan ihan hintalapusta tai ne voivat olla enemmän esillä. Sesongit voi myös tarkistaa Satokausikalenterista. Lidl ja Prisma aika kivasti tuovat satokauden kasviksia esille mainonnassaan.

Valitse kauppojen omia merkkejä.
Toimii tietyissä tuotteissa kyllä. Oikeasti monet Pirkat, Rainbowt yms. on tehty ihan samoilla tehtailla kuin Valiot ja Arlat. Tavara purkissa voi olla melkein samaa, purkin ulkoasu on vain erilainen. Ostan yleensä näitä halvempia merkkejä, mutta en osta toista kertaa jos maku on huono. Hyvät (ja halvat) tuotteet löytää siis vain kokeilemalla. Joku vähemmän kranttu voi ostaa pelkkiä kauppojen merkkejä. Itselleni se maku on kuitenkin aika tärkeä. Tajusin olevani melko valikoiva, kun jokin aika sitten ostimme ystäväni kanssa yhdessä aineksia tortilloihin. Ystäväni olisi ottanut aina halvempia merkkejä, mutta minä toistin koko kauppareissun ajan samaan mantraa: ”Ei oteta sitä, se maistuu hirveältä”. Niinpä ostimme Patroksen fetaa, Santa Marian kastikkeet ja mausteet, Valion ranskankermaa ja tietenkin Old El Pason tortillat. Mikään halvempi merkki ei kelvannut minun tortilloihin. Jep jep.

Opettele tekemään ruokaa jämistä tai jo kaapista löytyvistä aineksista.
Toimii. Pystyn loihtimaan monesti aterian jääkaapin jämistä tai kuiva-ainekaapin aineksista. Meillä on kuitenkin aina perustarpeita kuiva-ainekaapissa ja kasviksia jääkaapissa. Tällaiset extempore-ateriat ovat yleensä kasvisruokapainotteisia, meillä ei tosiaan lihaa löydy pakkasesta tai säilykkeenä ikinä. Näin voi siirtää kaupassakäyntiä päivällä tai parilla ja heräteostosten määrä vähenee. Ylijäämäruuista kokkaaminen sen sijaan on myös ekoteko, mikäli ruoka muuten lentäisi roskiin. Ylijääneestä puurosta tai perunamuusista tulee hyviä rieskoja ja jauhelihakastikkeen voi jalostaa vaikka pannariksi. Vähän jo kuivuneet leivät löytävät tiensä lämppäreiksi ja leikkelepaketin jämät munakkaaseen. Joskus ei silti vain jaksa keksiä mitään, joten laiskoina hetkinä meilläkin lentää ruokaa roskiin. Tai koiralle koittaa onnenpäivät.

Leivo itse.

Tulee kyllä joskus leivottua, mutta valitettavasti en ole kovinkaan hyvä leipuri. Kaikki vaivaaminen, kohottaminen, pyörittely, siivoamien yms. alkaa tuntua hukkaan heitetyltä ajalta, kun huomaan mieheni laittavan pullan päälle kinkkua ja juustoa. (Koska luuli sen olevan leipää.) Että sellaiset leipurintaidot.

Älä mene nälkäisenä kauppaan.
Kaikkihan sen tietää miten siinä käy! Karkit, suklaat, pizzat, limut suorastaan hyppää kärryihin….

Näiden pohdintojen jälkeen tajusin olevani melko valikoiva ruuan suhteen. Meillä syödään melko tavallista kotiruokaa, mutta silti haluan sen olevan hyvää, laadukasta ja maistuvaa. Jauheliha on meillä aina 10% eikä rasvaisempaa. Kanan paistisuikaleita en suostu ostamaan koskaan ja makkararuokia syödään todella harvoin. Kalakin täytyy ostaa lihatiskiltä. Arkiruuassa olisi silti näköjään helpompi säästää, jos purkkihernekeitto, kinkkukiusaus tai kalapuikot maistuisivat meille paremmin.

Joka päivä pitää syödä, joten miksei söisi hyvää ruokaa. (Siskon mies totesi joskus näin ja se on mielestäni erittäin hyvä ohjenuora.)

Tulinkin nyt siihen lopputulokseen, että en halua säästää ruokakuluissa. Oikeastaan minun alkoi tehdä mieli kuluttaa yhä enemmän rahaa laadukkaaseen arkiruokaan… Miten tämä nyt näin kääntyi. Täytyy siis ennemminkin alkaa pohtia, kuinka säästää ruokamenoissa laadusta tinkimättä

lauantai 11. elokuuta 2018

Ryhtiliike


Käytän budjetointiin Marttojen sivuilta saatavaa excel-taulukkoa. Ohjelma laskee prosentuaaliset osuudet kaikista menoista. Lainanhoito vie budjetista 32%, ruoka ja juoma kotona 25%. Mikään muu osa-alue ei pääse yli 10%, ja harva jopa yli 5 %. (koko vuoden 2017 tulos) Löysin muuten sattumalta tutkimustuloksen, jossa sanotaan että suomalaiset käyttävät ruokaan keskimäärin 13% kulutusmenoistaan. Meillä näyttäisi menevät siis huomattavan paljon enemmän.

Ruokamenoista olisi siis varmasti mahdollisuus säästää. Tarkennuksena vielä, että merkkaan ruokamenoihin kaiken mitä ostetaan ruokakaupoista. Ostamme ruokakaupasta myös shampoot, pesuaineet ja muut hygieniatuotteet sekä vaipat. En jaksa nähdä vaivaa merkatakseni tällaisia erikseen.

Olen huomannut, että ruokamenoista saa helposti säästettyä, kunhan siihen jaksaa keskittyä. Muistan, että alkuvuonna otin tiukan otteen ruokamenoihin ja sain pidettyä helmikuun ruokakulut lähes 300 eurossa. Tuolloin ei ollut edes ravintolakuluja, jotka olisivat selittäneet pienet ruokaostokset. Tuon helmikuun jälkeen kulut ovat pysyneet budjetin tietämillä, ylitystä on tullut enemmän tai vähemmän joka kuukausi. Huippu koettiin nyt heinäkuussa, kun ruokakauppaan meni 700 euroa. Ruokaostoksiin olen budjetoinut 400e. Meillä syö kaksi aikuista ja yksi taapero.

Heinäkuun hulluttelujen jälkeen nyt on pakko taas tehdä jotain. Alkaa masentaa, kun joka kuukausi mennään yli budjetin, eikä pelkästään ruuan osalta vaan myös kokonaisuutena. Meidän perheellä on tällä hetkellä aika pienet tulot, mutta emme ole osanneet pudottaa elintasoa tulojen kanssa samalle tasolle. Joka kuukausi joudumme siis lykkäämään yhteiselle tilille lisää rahaa, vaikka olen budjetoinut että sinne voisi jopa kertyä hieman ylimääräistä kuukausittain. (Jälleen kerran: Onneksi emme elä kädestä suuhun, vaan meillä on varaa budjetin ylityksiin.)

Nyt on silti tehtävä ryhtiliike. Tällä menolla säästöt hupenevat peruselämiseen eikä niitä ole ensisijaisesti siihen tarkoitettu. Monet aloittavat kesäloman jälkeen laihdutuskuurin tai uuden harrastuksen, minä aion nyt ottaa tavoitteeksi pysyä ruokabudjetissa. Katsotaan kuinka käy. Vinkkejä otetaan vastaan!