maanantai 14. tammikuuta 2019

Uusi vuosi - uusi budjetti


Olen odottanut sormet syyhyten, että saan tehdä budjetin uudelle vuodelle. Vuosi 2019 tulee olemaan meidän perheessä taloudellisesti huonoin vuosi ikinä. Mies on opintovapaalla samalla kun minä olen äitiyslomalla. Loppuvuodesta olen myös hoitovapaalla. Huonoja talousvuosia voi toki koska tahansa tulla esimerkiksi sairauksien tai työttömyyden takia, mutta tämä ratkaisu on kaikin puolin vapaaehtoinen ja tiedossa etukäteen.

Budjetin tekeminen uudelle vuodelle kiinnostaa nyt erittäin paljon, koska rahaa on käytössä niin vähän. Hassua miten innoissaan olen, että pääsen laskemaan senttejä ja miettimään mistä kaikesta voi säästää. Joku muu voisi olla kauhuissaan, mutta minulla on oikeasti innostus päällä!

En ole budjetoinut säästämistä, säästetään se mitä pystytään. Luultavasti tämä vuosi menee enemmän säästöjä käytettäessä, ainakin loppuvuoden hoitovapaalla. Viime vuonna osa-aikatyöntekijänä sain säästettyä suurinpiirtein 10% tuloistani. Tähän olen erittäin tyytyväinen. Jatkan edelleen eläkesäästöä 50e/kk ja miehen kanssa 52 viikon haastetta. Jos rahkeet riittää niin säästän vielä muuten ihan säästötilille.

Budjetin tekemisessä on sellainen haaste, että meidän perhe kasvoi vastikään yhdellä. Jos perhekoko pysyisi samana, niin olisi helppoa tehdä budjetti. Miettisi vain mistä voi ehkä säästää ja mitkä kulut pysyvät ennallaan. Nyt kaikki on vähän epävarmaa. Paljonko menee vauvan hankintoihin? Sairasteleeko hän? Kuinka paljon tarvitaan korviketta, onko allergioita? Paljonko vauvan myötä kasvaa sähkön ja veden kulutus? Arpapelillä nyt siis mennään.

Lainanhoitokulut meillä pienenee hieman, sillä saamme alkuvuonna maksettua autolainan loppuun. Jäljelle jää asuntolaina sekä luottokorttivelka. Luottokorttia toivottavasti ei tarvitse käyttää mihinkään uuteen. Toisaalta voisimme lyhentää tuon autolainan verran nyt luottokorttia enemmän, mutta taidamme tarvita ne rahat päivittäisiin menoihin.

Ruokaan ja juomaan kotona meni viime vuonna 490e/kk. Budjetoin tälle vuodelle 500e/kk. Vauvan myötä tulee ostettua vaippoja ja korviketta. Kesällä hän alkaa jo syödä kiinteää ruokaa, mutta määrät ovat aika pieniä. Ruokakaupassa ostelemme aika leväperäisesti ja syömme paljon ylimääräisiä herkkuja, joten yritän tuon vauvan tuoman lisän verran sitten säästää tässä muuten. Pidämme kotiruuasta (onneksi), joten ruokalistalla tulee olemaan enemmän halpoja perusruokia, enemmän suunnitelmallisuutta ja vähemmän kiireessä ostettuja kalliita eineksiä tai muita vastaavia. Ainakin näin teoriassa. Vauva-arki ja suunnitelmallinen, kiireetön ruuanlaitto eivät välttämättä käytännössä tule kohtaamaan.

Ravintolat ja kahvilat veivät viime vuonna 130e/kk, ja tähän budjetoin nyt 100e/kk. Vilkkaan 3-vuotiaan kanssa ravintokäynnit eivät ole tällä hetkellä mikään nautinto ja kun yhtälöön lisätään vielä vauva, niin taitaa ulkona syöminen jäädä aika minimiin. Tykkäämme hyvästä ruuasta ja jos arkena syödään halpoja perusruokia niin ravintolaruoka kyllä maistuisi usein. Onneksi nykyään monesta ravintolasta voi hakea ruokaa tai jopa saada sitä suoraan kotiin. Yritetään nyt pitää nämä kuitenkin tuossa satasessa yhteensä.

Asumisen kustannuksiin lisäsin vauvalisän 15e. Budjettiin siis asumiseen merkattu 180e/kk. (Sähkö, vesi, kiinteistövero, jätehuolto). Terveyteen meillä meni viime vuonna 60e eli 20e/hlö. Loogisesti siis budjetoin nyt terveyteen 60+20=80e.

Autoon budjetoin 120e/kk. Tähän ei kuulu vakuutukset, pelkästään bensat ja huollot. Aika tiukille menee tämän noudattaminen, ainakin jos tulee yllätyksiä.  Pidämme molemmat pyöräilystä ja lapsikin viihtyy pyörän istuimessa. Mukavuussyistä emme kuitenkaan talvipyöräile, joten talvikuukausina bensaa kuluu enemmän. Lisäksi vauvaa ei voi vielä keväällä tai kesällä kuljettaa pyörällä, joten autolla lähdetään kyllä aina kun vauva tulee mukaan. Tässä kohtaa on siis melkoista optimismia ilmoilla noiden kulujen suhteen.

Kuten viime postauksessa kirjoitin: lapsen hankintoihin meni viime vuonna järkyttävät 175e/kk. Tähän budjetoin nyt 150e/kk vaikka lapsia tulee olemaan kaksi. Vauvalle meidän ei tarvitse hankkia kovinkaan paljon ja isosiskokin on siinä iässä, että samaa vaatekokoa käytetään pidempään. Isosiskon vaatekaappia ei tarvitse niin paljon päivittää, eikä ole tiedossa mitään isompia hankintoja hänelle. Kenkiä täytyy taas ostaa ties kuinka monta paria, luultavasti koko budjetti varmaan jo täyttyy niistä…

Puhelin, internet yms. kulut tulevat viemään 75e/kk. Nämä ovat vakiot. Mielestäni tämä on aika iso summa, varsinkin kun ottaa huomioon että meillä ei oikeastaan katsota telkkaria eikä meillä ole Spotifyn lisäksi yhtään maksullista musiikki- tai kanavapalvelua. Tähän kategoriaan meillä kuuluu kyllä ihan turhana paperisen sanomalehden tilaus. Turhana siinä mielessä, että uutisethan saa luettua netin ihmeellisestä maailmasta ilmaiseksi. Paperilehti on meille sellainen ”luksus” josta emme halua luopua. Miehellä on määräaikainen puhelinliittymä ja kodin netti on myös määräaikainen vielä loppuvuoteen saakka. Oman puhelinliittymäni on jo melko edullinen, joten tässä ei valitettavasti paljon säästetä. Jos tulee liian tiukkaa, niin lopetamme tuon sanomalehden tilauksen. Voi olla ettei meillä lopulta ole edes aikaa lukea lehteä.

Tässä ei ole lueteltu kaikkia kulueriä, sillä nytkään ei kukaan jaksa lukea tätä loppuun saakka :D
Eritoten odotan kategorioiden Ruoka ja juoma (kotona ja ulkona), lasten hankinnat sekä auto seuraamista!


lauantai 29. joulukuuta 2018

Tätä olen odottanut – koko vuoden menot!


Vihdoinkin on saatu vuosi pakettiin. Olen odottanut, että saan lyödä viimeiset ostokset exceliin. Vielä voi tänä vuonna tulla joku pieni kauppaostos, mutta se ei enää paljon tilannetta muuttaisi. Nyt tiedän mihin kaikki  perheen pennoset ovat menneet. On myös mukavaa päästä vertaamaan vuosia 2017 ja 2018 keskenään.

Olen seurannut pelkästään minun ja miehen yhteisen tilin ostoksia. Excelöinnin ulkopuolelle jää molempien omat ostokset. Olen avannut meidän perheen talousasioita enemmän tekstissä Miten jakaa rahat parisuhteessa? Lyhykäisyydessään: molemmat maksavat itse omat harrastuksensa sekä menot yksin ja kavereiden kanssa. Kaikki mitä teemme yhdessä, syömme yhdessä sekä tietenkin taloon ja lapseen liittyvät asiat maksamme yhteiseltä tililtä.

Vuoden 2018 tulos: olemme käyttäneet yhteisiä rahoja yhteensä 31 000 euroa. Suunnilleen saman verran meillä meni vuonna 2017. Onkohan se paljon vai vähän? Olisi todella mielenkiintoista tietää paljonko muut samankokoiset perheet kuluttavat. Vuosien 2017 ja 2018 välillä oli eroja tietyissä kategorioissa, mutta yhteissummassa on vain 500 euron ero. Näissä summissa ei näy ollenkaan säästöön laitetut rahat. Säästämme molemmat omista rahoistamme, meni raha sitten omiin tai yhteisiin säästöihin. Lisäksi kulutusseurantani ei ole kaikilta osin ihan täydellinen, johtuen laiskuudesta ja siitä etten näe tarpeellisena seurata kaikkea millintarkasti. Näistä kommentit kunkin osion kohdalla.

Suurin menoerä oli tietenkin lainanhoito. Lainanhoitoon meni 30% kaikesta kulutuksesta. Tässä kohtaa seuranta menee jo pieleen, sillä tähän kuuluu asuntolainan ja autolainan lisäksi luottokorttivelka. Luottokorttivelkaa tehtiin jo vuoden 2017 puolella kun talouteen ostettiin esimerkiksi kaksi uutta läppäriä. Joka kuukausi maksamme siis luottokorttivelkaa, koska siellä oli saldoa jo vuoden alussa ja vuoden aikanakin jotain isompaa on ostettu velaksi. Tämä hieman vääristää seurantaa.

Seuraavaksi suurin kuluerä on tietenkin ruoka ja juoma kotona. Kuukautta kohden meni 490e. Tässäkin kohtaa joku muu tekisi tarkempaa seurantaa. Meillä tähän sarakkeeseen kuuluu kaikki mitä ostetaan ruokakaupasta. Ruuan lisäksi siis pesuaineet, vaipat, hygieniatuotteet, koiran herkut yms. Olen myös ostanut lapselle kenkiä Cittarista, mutta ne sentään muistan erikseen vähentää ruokakauppaostoksista eli näkyvät oikein lapsen kohdalla.

Auto vei kuukautta kohden 230e. Tätä haluaisin pienentää reilusti. Jouduimme tänä vuonna ostamaan sekä kesä- että talvirenkaat. Lisäksi autoon tehtiin ”ylimääräinen”, kallis huolto. Auton vakuutusta ei ole tässä summassa huomioitu. Toivottavasti ensi vuonna ei menisi huoltoihin yhtä paljon rahaa. Bensakuluja tälle vuodelle tulee ainakin saman verran mitä viime vuodelle, sillä vauvan kanssa ei meidän kaupungissa pahemmin kuljeta kuin omalla autolla. Sitten kun vauva on tarpeeksi iso matkustamaan pyörän takana, niin auton käyttö vähenee ja kustannukset pienenee. Tämä taitaa olla edessä vasta vuonna 2020.

Asumiseen meni 165e/kk. Tässä kohtaa kiinnostaisi erityisesti muiden kulutukset. Tähän kuuluu siis kaikki kiinteistöön liittyvät kulut: vesi, sähkö, verot, jätehuolto. Mielestäni summa on aika maltillinen. Meidän kulutus sähkön ja veden suhteen on jo aika maltillista, joten en näe tässä meillä mahdollisuutta tinkiä. Tietysti vettä kuluu enemmän kun on yksi henkilö taloudessa enemmän ensi vuonna. Lämmitämme talon pääosin puilla, sen lisäksi meillä on suora sähkölämmitys. Kesällä ilmalämpöpumppua käytettiin todella paljon viilennykseen, joten siitä on tullut "ylimääräistä" sähkönkulutusta,

Kodin hankintoihin meni 170e/kk. Tähän kuuluu esimerkiksi puutarhajutut, maalit, sisustus ja huonekalut. Emme pahemmin ostele mitään sisustusjuttuja, mutta nyt remontin yhteydessä ostimme uudet verhot sekä maton ja yhden uuden huonekalun. Olohuonetta ja vanhoja kalusteita maalattiin, joten näihin meni jonkin verran rahaa. Vuonna 2017 meni vain 70e/kk, joten tuo remontti ja sisustuksen uusiminen näkyy tässä osioissa aika hyvin.

Lapsen kuluihin meni huomattavan paljon enemmän mitä olin ajatellut. Jopa 175 e/kk. Vuonna 2017 meni vain 100e/kk. Olen aivan järkyttynyt. Tässäkin kohtaa seuranta ei pidä kaikilta osin paikkaansa, sillä esimerkiksi lapsen lääkeostoja olen merkannut myös terveys- sarakkeeseen ja esimerkiksi vaipat menee ruokaan ja juomaan. Lapsen menoihin tässä lasketaan siis vaateostokset, harrastukset ja muut hankinnat. Piti oikein selata koko vuosi taaksepäin, että mitä isoa hänelle on ostettu. Ainoa isompi ostos oli uusi sänky ja siihen petivaatteita. Muuten kulut koostuvat syksyn harrastuksesta sekä pienemmistä hankinnoista, lähinnä kirppisostoista. J-Ä-R-K-Y-T-T-Ä-V-Ä-Ä. Miten voi mennä noin paljon? Enhän minä edes osta mitään turhaa. Aina kaikki vaatteet ovat oikeasti tarpeellisia ja lelujakaan meillä ei osteta kuin lahjaksi. Tähän täytyy ensi vuonna kiinnittää eritoten huomiota, ostelenko sittenkin turhaa tavaraa lapselle?

Nyt kun tietää mihin rahat on menneet, niin saakin suunnitella budjetin ensi vuodelle! Budjetin tekemisestä tulee erittäin mielenkiintoista ja vielä mielenkiintoisempaa on yrittää pysyä siinä. Meillä on nimittäin laihin tulovuosi edessä koskaan (Taloudellisesti laihaa näkyvissä). Katsotaanpa miten meidän käy!

Hyvää uutta vuotta!


keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Kirpputoriharrastus säästää rahaa


Teini-ikäisenä ajattelin, että vaatteita kirpputoreilta ostavat ihmiset ovat jotenkin outoja ja vähävaraisia. Siihen aikaan moni muukin tuntui ajattelevan samoin ja kirpputorit kieltämättä olivatkin hieman nuhjuisia paikkoja. Innostuin kirpputoreista vasta kun aloin opiskella. Opiskelijapiireissä meillä oli kaiken maailman teemabileitä ja niihin innostuin shoppailemaan asusteita kirpputoreilta. Tuolloin ostin kirppiksiltä lähinnä naamiaistarvikkeita sekä kodin tavaroita. Vähän myöhemmin aloin ostaa myös vaatteita, mutta hyvien vaatteiden löytäminen on kyllä harvinaista. Oikein kunnolla innostuin kirpputoreista, kun sain lapsen.

Mielestäni pienen vauvan vaatteiden ostaminen uutena on rahan turhaa tuhlaamista. Vauvahan ei ensimmäiseen puoleen vuoteen liiku itse yhtään mihinkään. Vauvaa pidetään sylissä tai hän makoilee jossakin. Vauva myös syö pelkkää maitoa. Yleensä 4-6 kuukauden iässä aletaan maistella muutakin ruokaa pienissä määrin. Näin ollen vauvan vaatteet eivät kulu tai pääse likaantumaan muuta kuin maitopulautuksista ja niistä kuuluisista niskap#skoista ensimmäisen puolen vuoden aikana. Puolessa vuodessa vauvan vaatekoko myös ehtii vaihtua vauvasta riippuen kolme-viisi kertaa. Saman koon vaatetta siis käytetään yhdestä-kahteen kuukautta. Tästä syystä itse en ostanut ensimmäiseen puoleen vuoteen varmaan yhtään vaatetta vauvalle uutena. Hän sai niitä joitakin toki lahjaksi ja sitten oli äitiyspakkauksen uudet vaatteet. Äkkiseltään tuossa laskin, että jos ostaa neljä vaatekertaa uutena + sukat + välihaalarin ja toppahaalarin, niin näihin uppoaa 350e! Kaikki sisävaatteet ainakin tulisi uusia tosiaan kuukauden – kahden välein ja lisäksi neljä vaatekertaa on aika vähän, ellei halua kokoajan seistä pyykkikoneen vieressä. Puolessa vuodessa siis kuluisi vaatekauppaan vähintäänkin sellaiset 1000-2000 euroa. Huhhuh, itse keksin rahoilleni parempaakin vastinetta. Olenkin tähän mennessä ostanut lähes kaiken tyttärelleni kirpputoreilta. En näe kirppisvaatteita pelkästään rahan säästönä, vaan myös jonkinlaisena ekotekona.

Kirppikselle ei voi mennä siten että ”tarvitsen toppahaalarin kokoa 92”. Välttämättä sillä kerralla et löydä sopivaa toppahaalaria. Itselläni ainakin on aika tiukat kriteerit vaatteiden laadusta. Mitä tahansa kulunutta haalaria en suostu ostamaan, vaikka se olisi miten halpa. Lisäksi tietyt vaatemerkit eivät mielestäni kestä kovin hyvin kierrätystä eli esimerkiksi sen tietyn kaksikirjaimisen ruotsalaisliikkeen vaatteet jäävät hyllyihin… Aika usein tulee tehtyä silti hyviä löytöjä. Tälle talvelle löysin esimerkiksi Reiman käyttämättömät toppahousut 15e. (Hintalappu oli vielä kiinni, normaalihinta 75e). Monesti kuulen myös ystäviltäni kommentteja ”Tuo ei voi olla kirppikseltä ostettu”. Kirppikseltä voi siis löytää ihan uudenveroisia vaatteita. Uudenveroisia ovat monesti ainakin juuri pienen vauvan vaatteet, mutta myös isommalle lapselle löytyy uudenveroisia vaatteita. Toki paljon vähemmän, koska ne kuluvat leikeissä – varsinkin ulkovaatteet.

Ainoa huono puoli kirppisshoppailussa on, että tosiaan et välttämättä löydä sitä mitä etsit. Kirppislöytöjen tekeminen vaatii aikaa, vaivaa sekä usein turhia reissuja. Siinä mielessä ymmärrän miksi monet eivät halua ostaa kirpputoreilta. Kirppistely täytyykin nähdä eräänlaisena harrastuksena, joka vie samallalailla aikaa kuin esimerkiksi kuntosalilla käyminen. Tyttäreni viihtyi vauvana hyvin mukana kirppiksillä, mutta jossain vaiheessa hän ei enää jaksanut istuskella rattaissa mukana. Niinpä kirppislöytöjen tekeminen on viime aikoina ollut paljon hankalampaa kuin ennen. Nyt kirppiskäynnit ovat lähinnä nopeita piipahduksia tytön kanssa (lahjon hänet pähkinöillä ja videoilla….) tai  ihanan rauhallisia kiertelyitä, kun pääsen yksin shoppailemaan. Toiset kirpputorit ovat edelleen tunkkaisia ja nuhjuisia ”loisteputkipaikkoja”, mutta onneksi myös kivoja kirppiksiä löytyy. Parhaat kirppikset panostavat nimenomaan lapsiperheisiin esimerkiksi leikkinurkkauksilla, kahviloilla, kunnon vessoilla yms. Viihtyisiä kirpputoreja saisi kyllä silti olla paljon enemmän. Ekologisuus ja hiilijalanjäljen pienentäminen on nykyään trendikästä ja kirppikisillä käydään myös näistä syistä - ei pelkästään taloudellisista syistä.

Mikäli tuleva pikkusisko viihtyy hyvin vaunuissa ja rattaissa niin minulla on tiedossa ehkä noin puolesta vuodesta vuoteen hyvää aikaa tehdä kirppislöytöjä! Tällä kertaa voisi ostaa myös jo hieman ennakkoon tulevia kokoja, sillä viimeistään vuoden päästä taitaa kirppisreissut jäädä harvinaiseksi herkuksi ruuhkavuosien jalkoihin. "Valitettavasti" saan myös hurjan paljon vaatetta siskoltani ja ystävältäni, joilla on tulevaa pikkusiskoa puolisen vuotta vanhemmat tytöt. Luultavasti en joudu ostamaan pikkusiskolle paljoakaan vaatteita, mutta voimme hänen kanssaan sitten kierrällä ja ostaa vaatetta isosiskolle :)



tiistai 27. marraskuuta 2018

Joulukuun säästöt hyväntekeväisyyteen?


Tätä postausta ei ole tehty yhteistyössä minkään tahon kanssa. Tämä ja kaikki muutkin tekstit ovat omia mielipiteitäni.

Olen aikamoinen jouluihminen. Jo kesällä alkaa joulu pikkuhiljaa hiipiä mieleeni. Viimeistään syksyllä alan pikkuhiljaa selaamaan kivoja joulukuvia Pinterestistä. Lokakuussa ilmestyy ensimmäiset joululehdet kauppoihin ja viimeistään silloin maistelen lehteä lukiessani ensimmäisen glögimukillisen. Joulu ei kuitenkaan ole minulle mikään kaupallinen kulutusjuhla, vaan joulu tarkoittaa ennemminkin aikaa läheisten kanssa sekä rauhoittumista ja vapaata töistä. Toki myös lahjat kuuluvat meidän joulunviettoon yhtä lailla kuin kinkku ja hautausmaakäyntikin.

Joulu ei kuitenkaan kaikille ole ilon juhla. Joulu tarkoittaa monelle myös yksinäisyyttä, liiallista alkoholin käyttöä sekä perheväkivaltaa. Koska kirjoitan säästämisblogia niin jätetään edellä mainitut sikseen ja keskitytään enemmän blogiin liittyvään aiheeseen eli rahaan. Pikaisella googlettamisella selviää, että suomalaiset käyttävät jouluun noin 500 euroa. Summa kuulostaa varmasti hurjan isolta niille, joilla kaikki raha menee peruselämiseen eikä säästöön jää yhtään. Miten näillä ihmisillä olisi varaa järjestää joulun juhla-ateriaa monena päivänä ja sen lisäksi ostaa herkkuja ja lahjoja?

Me, joilla on varaa tuhlata 500 euroa muutamaan päivään, voisimme varmasti auttaa vähävaraisia. Joulun aikaan järjestetään todella paljon erilaisia hyväntekeväisyyskeräyksiä, joista jokainen varmasti löytää itselleen sopivan. Eri tahot keräävät rahaa, tavaraa, vaatteita (sekä uutta että käytettyä) lapsille, aikuisille, vanhuksille ja eläimille Suomessa ja ulkomailla. Itse osallistuin vasta viime vuonna ensimmäistä kertaa, mutta aion ottaa tästä vuosittaisen jouluperinteen.

Viime vuonna osallistuin Nuorkauppakamarin Joulupuu-keräykseen. Joulupuu-keräyksessä kerätään (uusia) lahjoja lapsille, jotka eivät muuten saisi lahjoja välttämättä ollenkaan. Keräyksessä käydään hakemassa keräyspaikan joulukuusesta pakettikortti, jossa on lapsen sukupuoli ja ikä. Hänelle ostetaan lahja ja lahja viedään keräyspisteelle. Lahjat toimitetaan esimerkiksi sosiaalitoimen kautta perille lahjan saajille. Viime vuonna ostin oman tyttäreni ikäiselle lapselle lahjan. Tänä vuonna ostin pienelle tytölle lahjan ja sen lisäksi vielä lahjan teinitytölle. Tämän keräyksen tiimoilta oli lehdessä juttua, että monet ostavat vain pienille lapsille lahjoja ja isommat lapset/teinit jäävät ilman lahjoja. Huomasin tämän itse käytännössä kun hain pakettikortteja kuusesta. Teini-ikäisten lasten lappuja oli kuusi täynnä, mutta pienten lasten laput olivat lähes loppuneet. Äitini ei saanut ollenkaan omien lastenlastensa ikäisien lappuja, mutta hänkin ostaa tänä vuonna lahjan sitten jollekin teinille.

Tänä vuonna ajattelin myös osallistua Hyvä joulumieli-keräykseen. Keräyksen järjestää SPR, MLL, Yle Aamu-tv, Yle Radio Suomi sekä Radio Vega. Keräykseen lahjoitetaan rahaa ja rahoilla jaetaan vähävaraisille lapsiperheille 70 euron arvoisia ruokalahjakortteja. Tämä on ehkä vielä tärkeämpi keräys kuin tuo lahjakeräys. Onhan se vähävaraisille varmasti tärkeämpää saada ruokaa, kuin lahjoja. En ole vielä päättänyt paljonko euroissa tähän lahjoitan, mutta tähän voikin lahjoittaa jouluun saakka, joten ehdin miettimään summan myöhemmin.

Mikäli ei halua lahjoittaa rahaa tai ostaa mitään uutta, niin on myös keräyksiä joihin voi lahjoittaa käytettyjä tavaroita. Jostakin keskustelusta luin sellaisesta, että eräs perhe pitää ns. käänteistä joulukalenteria. Perheen kaksi lasta valitsevat joka päivä yhden lelun, josta luopuvat. Nämä 48 lelua lahjoitetaan vähävaraisille lapsille. Mielestäni aivan mahtava idea! Ehkä otamme tällaisen käyttöön sitten kun lapsi on siinä iässä, että ymmärtää tällaisen merkityksen.

Yksi ihan mahtava tapa tehdä hyväntekeväisyyttä joulun aikaan olisi myös jouluaterian järjestäminen esimerkiksi yksinäisille vanhuksille. Olen monesti lukenut ihmisistä, jotka kutsuvat tuntemattomia kotiinsa jouluaterialle. En ole niin sosiaalinen ihminen, että nauttisin itse tällaisesta. Siksi nostankin hattua niille, jotka tällaisia järjestävät.

Kahteen keräykseen osallistuminen ei tee meidän perheen budjettiin kovinkaan suurta lovea. Jätämme sitten vaikka joulukuussa säästämättä tai ostamme omalle perheelle vähemmän lahjoja. Kehotan jokaista jolla on varaa säästää ja ostaa joululahjoja, miettimään voisiko tehdä saman. Tai keksimään jotain muuta keinoa auttaa.

Mukavaa joulun odotusta kaikille!



tiistai 13. marraskuuta 2018

Kirjasto - kulttuuria ja viihdettä


Kirjasto – mahtava paikka!

Olen aivan rakastunut kirjastoon. Ihan älyttömästi tarjolla erilaista lukemista ja tekemistä - kaikki täysin ilmaiseksi! (Joo joo, veroissa maksan, tiedän…) Lapsen kanssa käymme kirjastossa noin 2-4 kertaa kuukaudessa. Meillä on aina lastenkirjoja noin kymmenisen kappaletta kotona ja niitä sitten joka kerta vaihdamme muutamia uusiin. Lapsi saa itse valita osan kirjoista ja vanhemmat valitsee osan. Lapsi valitsee itse ääni- ja luukkukirjoja. Vanhemmat valitsevat pidempiä iltasatukirjoja. Monesti laitan lapsen rattaisiin uusia kirjoja lukemaan ja käymme yhdessä aikuisten osastolla. Lapsi ei kovin kauaa viihdy rattaissa, joten yleensä haen jonkun tietyn, ennalta valitsemani, kirjan. Lehtiosastolta katson nopeasti tietyt lehdet mukaan. Mikäli olemme koko perhe liikenteessä niin toinen aikuinen jää lapsen kanssa lastenosastolle ja toinen saa sillä välin rauhassa hakea luettavaa. Meidän kirjastossa ainakin on lapsille leluja ja muuta tekemistä. Totta kai siinä voi myös lukea niitä uusia kirjoja.

Aivan luksusta on joskus päästä yksin kirjastoon. Silloin luen muutamia sanomalehtiä ja tietyistä aikakausilehdistä uusimmat numerot (niitä uusimpia kun ei saa kotiin lainata). Monesti myös selailen kokkikirjoja ihan rauhassa tai katselen askartelukirjoja. Kirjastostahan voisi lainata myös cd-levyjä, mutta niitä en ole itse koskaan lainannut. Leffoja olen joskus lainannut, mutta nykyään meillä ei paljon leffoja katsella. Meidän kirjastosta saa lainata myös liikuntavälineitä, muun muassa kahvakuulaa, käsipainoja, tasapainolautaa tms. Näitä en ole vielä kokeillut. Sen sijaan lautapelejä olen lainannut. Meillä on kirjastossa saatavilla eräs ystäväporukkamme suosikkipeli. Olen jo useaan otteeseen lainannut sen, kun on ystävät olleet tulossa kylään. Aina sitä ei pelata, mutta eipä tuo haittaa. Lisäksi meidän kirjastossa on myös vaihtohylly. Olen usein ottanut sieltä jotain luettavaksi ja palauttanut lukemisen jälkeen takaisin hyllyyn. Vein myös omasta hyllystäni noin parikymmentä kirjaa pois vaihtohyllyyn tuossa taannoin siivousinnostuksessani.

Lopetin kirjojen ostamisen pari vuotta sitten. Aiemmin haaveilin isosta, koko seinän mittaisesta kirjahyllystä. Huomasin kuitenkin, että luen yleensä hyvätkin kirjat vain yhden kerran – miksi siis ostaisin kirjoja hyllyyn pölyttymään? Jotkut kirjat ovat niin hyviä, että ne tekee mieli lukea uudestaan. Yleensä lukukertojen välissä on kuitenkin useampi vuosi, joten silloinkin voin lainata kirjan taas kirjastosta. En ole myöskään vuosiin tilannut mitään lehtiä kotiin. Pidän aikakausilehtien lukemisesta, mutta nekin saan lainattua kirjastosta. Lisäksi olen siitä onnekas, että äitini tilaa aina jotakin lehteä ja tuo ne sitten luettuaan aina minulle. Parhaassa tapauksessa ne kiertävät minulta vielä siskolle tai anopille. Jos tilaisin kaikki hyvät lehdet kotiin tai ostaisin kirjoja omaksi – niihin kuluisi minulta rahaa satoja euroja vuodessa. Nyt saan kaiken saman ilmaiseksi. Hintana on vain se, ettei tiettyä kirjaa tai lehteä saa heti kun haluaa, vaan niitä joutuu odottamaan. Varaaminen meidän kirjastossa on ilmaista ja sitä käytänkin paljon. Ainoa ongelma minulla on, että en aina tiedä mitä lainaisin. Onneksi parilta ystävältä saa joskus hyviä lukuvinkkejä.

Itse olen aika nopea lukija, joten neljän viikon lainausaika riittää minulle hyvin. Lapsen ja miehen lainaamissa kirjoissa sen sijaan uusimistoiminta laulaa aika usein. Eli jos pelkää ettei ehdi lukea kirjaa lainausajan puitteissa, niin lainan voi yleensä uusia. Ainoastaan uusia kirjoja, joihin on yleensä varauksia, ei saa uusittua. Kirjastokirjoissa on myös se hyvä puoli, että ne voi huoletta jättää kesken. Miksi tuhlata aikaa huonoihin kirjohin? Jos ostaisin kirjoja omaksi, lukisin ne kuitenkin pakosta loppuun...

Lukemisiin!


tiistai 6. marraskuuta 2018

Taloudellisesti laihaa näkyvissä


Ei uutta budjettirintamalla lokakuun osalta – vituiks meni mutta menköön.

Mennään tällä budjetilla nyt loppuvuosi, vaikka on nähty jo kymmenen kertaa ettei siinä pysytä millään. Teen ensi vuodelle sitten uuden budjetin ja katsotaan miten siinä pysytään. Harmi vain, että meidän talouden menot kasvaa ensi vuonna ja samaan syssyyn tulot laskee. Ei mikään paras mahdollinen yhtälö.

Vuodenvaihteessa saamme jännittää syntyykö perheemme toinen tyttö tänä vuonna vai ensi vuonna. Tästä syystä siis menomme kasvavat, kun kolmesta tuleekin neljä. Hankintoja ei onneksi tälle uudelle tulokkaalle tarvitse kovin paljon tehdä. Laskenkin tässä juuri kuluja myöhempään postaukseen aiheesta ”Paljonko perheen toinen vauva maksaa”. Mieheni jatkaa päätoimisesti opiskelua ensi vuonna, joten hänen tulot pienenevät. Omat tuloni pienenevät tietenkin myös, sillä tipun äitiysrahalle ja samalla loppuu esikoisen joustava hoitoraha kokonaan pois. En ole laskenut paljonko tulot laskevat, mutta nettovaikutus taitaa olla jotain 500-600 euron luokkaa.

Odotan innolla kuitenkin uudenlaista elämänvaihetta! Taloudellisesti melko laihaa kyllä tulossa. Toivottavasti osaamme nyt laskea elintasoa, ettei kaikki säästöt kulu ihan loppuun ensi vuoden aikana. Meillä on tietenkin mahdollisuus lopettaa nykyinen säästäminen ja lisäksi lainoihin voi pyytää lyhennysvapaata, emme ole tätä mahdollisuutta vielä ollenkaan käyttäneet.

Äitiyslomalla voisi lisärahaa saada, kun realisoisi sijoituksia. Maailmantalous päätti nyt meidän perheen kannalta todella huonoon aikaan lähteä laskuun. En todellakaan aio myydä osakkeitani nyt kun niiden arvo vain laskee ja laskee. Oma salkkuni ei onneksi ole vielä kovin paljon miinuksella, mutta kyllä alaspäin tullaan kovaa. Kevään osinkoja odotellessa...

torstai 18. lokakuuta 2018

52 viikon haaste


Luen melko paljon säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä blogeja. Täytyy myöntää, että vain muutamaa blogia seuraan aktiivisemmin, muuten surffailen blogista toiseen ja luen vain kiinnostavalla otsikolla olevat tekstit. Tästä syystä en valitettavasti tiedä, mistä blogista luin alun perin 52 viikon säästöhaasteesta. Tästä on kuitenkin kirjoiteltu myös aikakausilehdissä ja useissa blogeissa, joten suotakoot anteeksi etten tee kunniaa oikealle lähteelleni.

52 viikon haasteessa säästetään siis 52 viikon ajan. Ideana on laittaa säästöön viikoittain viikkonumeron verran rahaa. Eli kun nyt on viikko 42, säästän tällä viikolla 42 euroa ja ensi viikolla 43 euroa. Näin säästetään vuoden ajan ja lopulta kasassa on 1378e. Keskimääräinen säästösumma kuukaudessa on 116e. Vuoden lopulla viikkonumerot ovat suuria, joten monella voisi tehdä tiukkaa silloin säästää. Useamman viimeisen kuukauden ajan säästösummat olisivat 150-200 euroa kuukaudessa. Alkuvuonna toisaalta säästetään vain kymmeniä euroa kuussa. Monet ovatkin päättäneet soveltaa tätä siten, että säästetäänkin summia epäjärjestyksessä, tilanteen mukaan. Ei enää kuulosta niin pahalta.

Rakastan kaiken maailman haasteita ja varsinkin listojen tekemistä.  Lähdin siis heti tähän mukaan. Laitoin paperille numerot 1-52 ja valitsen joka maanantai sille viikolle sopivan summan. Kerroin haasteesta miehelleni ja hänkin innostui asiasta. Nyt kysyn siis joka maanantai mieheltäni paljonko hän säästää sillä viikolla ja merkkaan molempien käytetyt numerot ylös. Sain jopa houkuteltua tähän haasteeseen yhden ystäväpariskunnan mukaan. Muutkin näköjään innostuvat säästämisestä, kun siinä on joku juju!

Tässä haasteessa voi toki käydä niin, että innostus lopahtaa heti alkuunsa. Olemme nyt molemmat mieheni kanssa napsineet kaikki isot luvut jo pois. Tämän lisäksi molemmat säästetään vähintään 50e/kk muihin juttuihin. Juuri pari viikkoa sitten mieheni sanoi, että laittoi säästötilille 451e. Eli 51 oli hänen virallinen lukunsa ja 400 euroa meni säästöön ”muuten vain”. Voi siis olla, että tässä haasteessa ei ole meille tarpeeksi haastetta. Mutta jatketaan nyt niin kauan kuin mielenkiintoa riittää. Meilläkin varmasti tulee huonompia kuukausia, joten ehkä niillä alle kympin viikkosäästöille tulee vielä tarvetta.

Henkilölle, joka ei muuten säästä kovin paljon, voi tällainen haaste olla passeli. Se tuo vähän hauskuutta säästämiseen ja kun tietää vuoden päästä odottavan loppusumman, voi vaikka miettiä jo valmiiksi mitä rahalla tekisi. 1378 eurolla pääsee jo aika pitkälle matkalle tai saa ostettua jotain kivaa, ellei halua sijoittaa rahoja pidemmäksi aikaa. Hmm, ehkä keksinkin jonkin kivan tavoitteen jatkaa tätä miehen kanssa.  Jätetään muut säästämme rahat kasvamaan korkoa ja hätävaraksi pahan päivän varalle. Voisimme tuhlata nämä rahat ensi kesänä johonkin koko perheen reissuun. 2756 e olisi aika kiva potti tuhlata kesällä! Ja jos tätä jatkaisi vuodesta toiseen, olisi aina kesälomarahat tienattu.

Hitto, taisin innostua taas, olispa jo maanantai 😉 Kysyin heti tätä kirjoittaessani mieheltäni, että käytetäänkö nämä rahat johonkin kivaan vuoden päästä ja hänkin innostui. Siirsimmekin heti molempien säästösummat yhteiselle säästötilille (joka oli ollut pidempään tyhjillään) ja päätimme että näitä rahoja käytetään vain yhteisiin, kivoihin juttuihin. Tilillä onkin nyt jo mukavasti kertynyt 783 euroa.

Kuka muu on messissä? Mihin tuhlaisit 1378 e vuoden päästä?

sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Syyskuussa alamäkeä + Lidl-kokeilua jatkettava


Huomasin jo pari vuotta sitten, että syyskuussa meidän taloudessa tuppaa olemaan erittäin paljon menoja. En osannut varautua niihin tänäkään vuonna. Kesän jälkeen monella tulee varmasti samanlaisia ajatuksia: nyt laitetaan elämä kuntoon. Oli se sitten uusi harrastus tai ruokavalion muuttaminen terveellisemmäksi tai talousasioissa petraaminen. Joillakin voi olla tavoitteena nämä kaikki. Itsekin jo kirjoitin, että menoissa otetaan kulukuuri. Haaveilin, että syyskuussa voimme maksaa autolainaa vähän reippaammin pois, kun mieskin on nyt syksyllä töissä eikä opiskelija. Olin jälleen kerran unohtanut, että syyskuussa meillä on paljon näitä ”ylimääräisiä” menoja.

Syyskuun ”ylimääräisiä” menoja meillä ovat vakuutuslasku. Maksoimme aiemmin koko vuoden laskun kerralla syyskuussa, nykyään laskut neljässä erässä. Tuo neljäsosa kirpaisee silti aika mukavasti, koska kuten olen aiemmin kirjoittanut, meidän tilille ei kerry ylimääräistä vakuutuslaskuja varten. Siitä huolimatta, että joka kuukaudelle olen vakuutusmaksun osuuden budjetoinut. Aionkin nyt muuttaa vakuutusmaksun 12 erään, ehkä sitten nämä laskut ei tunnu niin pahoilta. Meidän vakuutusyhtiössä laskut saa laittaa 1-12 erään, eikä ylimääräisiä kuluja tule.

Syyskuussa tulevat maksuun kiinteistöverot. Useampi satanen livahti taas verokarhun tassuun. Tänä vuonna sentään muistin verot maksaa ajallaan, taisikin olla ensimmäinen kerta. Aiempina vuosina olemme saaneet verottajalta maksumuistutuksen, kuten monta sataa tuhatta muutakin suomalaista. Mitäs lähettävät laskun maaliskuussa ja laittavat eräpäiväksi syyskuun! Kiinteistövero on yksi niistä laskuista, joka meillä ei vielä ole e-laskuna. Tästä viisastuneena taidan maksaa kiinteistöverot ensi vuonna heti laskun tullessa, niin on muutama satanen vähemmän syyskuussa maksettavaa. Jotenkin on tähän asti vain ollut sellainen ajatus, että jos verottajakin panttaa minun rahojani, miksi maksaisin heille etuajassa 😉

Syyskuussa maksetaan yleensä myös lapsen harrastusmaksu. 2-vuotiaalla ei tietenkään tarvitsisi olla vielä harrastuksia, mutta meillä tyttären harrastus on arkiviikon kohokohta. Maksan siis hyvillä mielin 100e/syksy että saamme harrastaa. (Onneksi emme asu pääkaupunkiseudulla. Kuulin, että vastaava harrastus siellä maksaa 270e.)

Syyskuussa piti myös päivittää tyttären vaatekaapin sisältö. Onneksi kevään välikausihaalari menee vielä tämän syksyn. Kenkiä täytyi taas ostaa plus kaikki talvivaatteet. Onneksi tein älyttömän hyviä löytöjä kirppikseltä. Uusia ja uudenveroisia talvivaatteita löytyi, joten näihin ei mennyt kuin 50e. Vielä täytyy silti hommata talvikenkiä, pipoja ja hanskoja. Syyskenkiä piti hankkia kolme paria. Yhteensä kaikkiin lapsen hankintoihin meni 245e. Meillä ostetaan lapselle pääsääntöisesti kaikki kirppikseltä. Kengät ja alusvaatteet ostan aina uutena. Mietin kyllä kauhulla, että mitä kaikki lapsen vaatteet tulee vuoden aikana maksamaan perheissä, joissa kaikki ostetaan uutena.

Ruokakuluihin meni 470e. Minullahan oli (tämä) Lidl-kokeilu käynnissä ja vertailuluku oli 480e. Lidl-kokeilua täytyy jatkaa vielä lokakuussa. Nyt valitettavasti Lidlissä käynnit jäivät aika vähiin, joten kokeilu epäonnistui. Syyskuussa oli yhdet rapujuhlat, joihin tarvikkeet hommattiin isosta marketista. Yksi pidennetty viikonloppu meni mökkeillessä ja halusimme syödä vähän paremmin. Tällöinkin menimme markettiin, sillä halusimme ostaa lihat lihatiskistä. Lisäksi tuntui, että töiden jälkeen oli usein kiire kotiin ja koukkaus Lidlin kautta tuntui ylitsepääsemättömältä. Nyt on tiedossa enemmän tavallisia kotiviikonloppuna, joten pyrin pitäytymään Lidlin valikoimissa!

Budjetti ylittyi syyskuussa yhteensä mukavat 900e! Ehkä ensi syksyä varten osaan varautua tähän.

tiistai 18. syyskuuta 2018

Vakuutusmuutokset


Olin juuri päättänyt tehdä kesän kulutusjuhlan jälkeen ryhtiliikkeen perheen ruokamenoissa, kun uusi vakuutuskirjamme pamahti verkkopalveluun. Kerrankin luin sen ajatuksella. Aloin miettiä, onko kaikki vakuutukset tarpeellisia.

Ensiksi tarkistin koiran vakuutuksen hinnan ja omavastuun. Meidän koira on aina ollut todella terve, joten eläinlääkärissä olemme käyneet keskimäärin noin kerran vuodessa tai harvemmin. Vuosimaksu sekä omavastuu tekivät yhteensä noin 300 euroa eli koiraa tulisi käyttää eläinlääkärissä noin 4 kertaa vuodessa, jotta vakuutuksesta olisi mitään hyötyä. Päätimme irtisanoa koiran vakuutuksen kokonaan. Säästö vuositasolla 220e. Tässähän on toki se riksi, että koira alkaa nyt tai myöhemmin sairastella, mutta päätimme ottaa sen riskin. Melko monta kertaa tosiaan koiraa saa lääkärillä käyttää, jotta vakuutus olisi järkevämpi kuin ilman. Olettaen, että hänelle ei tule mitään erikoissairautta, vaan "perusjuttuja".

Toinen turha vakuutus meidän perheellä oli matkavakuutukset. Miehelle selvisi juuri ennen kesän ulkomaanreissua, että hänellä on ammattiliiton kautta matkavakuutus. Tämä oli tullut puheeksi työkaverin kanssa, kun mieheni jutteli tulevasta reissusta. Mieheni ei ollut koskaan ottanut sen enempää selvää ammattiliiton jäseneduista. Irtisanoimme siis miehen matkavakuutuksen, säästö 45e/vuosi.
Tarkistin oman ammattiliittoni osalta vakuutusasian ja itseasiassa minunkin liittoni tarjoaa minulle matkavakuutuksen! Sen lisäksi minulla on matkavakuutus luottokortissa eli käytännössä minulla on vuosikaudet ollut kolme eri matkavakuutusta. Korvaavuudet vakuutuksissa olivat samat tai jopa hieman paremmat näissä liiton vakuutuksissa. Irtisanoin siis oman matkavakuutukseni, säästö 45e/vuosi.

Meidän vakuutusyhtiö taitaa olla kalleimmasta päästä ja huomasimme lapsivakuutuksen kohdalla, että siinä omavastuu oli aivan älytön. Tätähän en jaksanut silloin vertailla, kun vauvavakuutusta valitsimme. Olen kuitenkin ollut aina tyytyväinen saamaamme palveluun ja korvausasiat ovat sujuneet hyvin ja erittäin nopeasti. Näin ollen emme kilpailuta vakuutusyhtiöitä ainakaan tässä vaiheessa. Näköjään saman vakuutusyhtiön sisälläkin voi saada säästöä aikaiseksi, kun vakuutuksia alkaa tarkastella tarkemmin. Joku viisaampi toki olisi alunperinkin selvittänyt tällaiset vakuutusten päällekkäisyydet tai koiravakuutuksen tarpeellisuuden. No, better late than never. Sainpahan säästöä yli 300e aikaiseksi. (Älkööt kukaan huomauttako paljonko turhaa olemme tässä vuosien saatossa maksaneet….)

tiistai 4. syyskuuta 2018

Testi: Lidl on halpa?


Aina sanotaan, että Lidl on halpa. Mekin käymme joskus Lidlissä, ja monesti kassalla yllättyy loppusumman pienuudesta. Välillä kuitenkin tuntuu, ettei sieltä saa ihan kaikkea mitä tarvitsee. Kirjoitinkin viimeksi, miten olen aika valikoiva joidenkin ruokien suhteen. Juuri tästä syystä minulla on ongelma Lidlin kanssa. Sieltä kun ei välttämättä saa juuri sitä tietynmerkkistä ranskankermaa/juustoa/leipää… Ruokalaskua olisi kuitenkin hyvä saada pienemmäksi. Olen siis päättänyt ottaa nirsosta niskastani kiinni ja annan Lidlille mahdollisuuden.

Aion nyt syyskuun aikana käydä pääosin ruokaostoksilla Lidlissä ja katsoa mitä se tekee ruokalaskulle (ja ruuan maulle). Lidl ei ole työmatkan varrella, mutta ei se kuitenkaan ihan mahdottoman kaukana ole. Pyöräilymatka kotoa Lidliin on vielä ihan siedettävä, noin 4 kilometriä. Työmatkalla Lidlissä käyminen tekee noin kilometrin koukkauksen. Välillä arjessa vaan tuokin matka polkupyörällä tuntuu vähän pitkältä. Citymarket, jossa yleensä käymme, sijaitsee kauppakeskuksessa. Monesti siis tulee samalla reissulla esimerkiksi käytyä apteekissa tai kirjastossa. Lidlin yhteydessä meillä ei ole mitään muita palveluita.

Mitään sen suurempaa hintavertailua en jaksa tehdä, mutta aion verrata yleisesti kuukauden ruokaostosten loppusummaa. Alkuvuonna ruokaostoksiin on mennyt keskimäärin 485e/kk, joten otetaan se vertailuluvuksi. Katsotaan kuinka Lidlin käy!

Ps. Elokuu meni taas pakkasen puolelle (-300e). Syytän lomaa. Mies ja muksu lomailivat elokuusta vielä kaksi viikkoa. Ehkä tilanne alkaa tasaantua, kun nyt olemme viettäneet jo kolme viikkoa normaalia arkea.