Uusi vuosi - uusi budjetti

Olen odottanut sormet syyhyten, että saan tehdä budjetin uudelle vuodelle. Vuosi 2019 tulee olemaan meidän perheessä taloudellisesti huonoin vuosi ikinä. Mies on opintovapaalla samalla kun minä olen äitiyslomalla. Loppuvuodesta olen myös hoitovapaalla. Huonoja talousvuosia voi toki koska tahansa tulla esimerkiksi sairauksien tai työttömyyden takia, mutta tämä ratkaisu on kaikin puolin vapaaehtoinen ja tiedossa etukäteen.

Budjetin tekeminen uudelle vuodelle kiinnostaa nyt erittäin paljon, koska rahaa on käytössä niin vähän. Hassua miten innoissaan olen, että pääsen laskemaan senttejä ja miettimään mistä kaikesta voi säästää. Joku muu voisi olla kauhuissaan, mutta minulla on oikeasti innostus päällä!

En ole budjetoinut säästämistä, säästetään se mitä pystytään. Luultavasti tämä vuosi menee enemmän säästöjä käytettäessä, ainakin loppuvuoden hoitovapaalla. Viime vuonna osa-aikatyöntekijänä sain säästettyä suurinpiirtein 10% tuloistani. Tähän olen erittäin tyytyväinen. Jatkan edelleen eläkesäästöä 50e/kk ja miehen kanssa 52 viikon haastetta. Jos rahkeet riittää niin säästän vielä muuten ihan säästötilille.

Budjetin tekemisessä on sellainen haaste, että meidän perhe kasvoi vastikään yhdellä. Jos perhekoko pysyisi samana, niin olisi helppoa tehdä budjetti. Miettisi vain mistä voi ehkä säästää ja mitkä kulut pysyvät ennallaan. Nyt kaikki on vähän epävarmaa. Paljonko menee vauvan hankintoihin? Sairasteleeko hän? Kuinka paljon tarvitaan korviketta, onko allergioita? Paljonko vauvan myötä kasvaa sähkön ja veden kulutus? Arpapelillä nyt siis mennään.

Lainanhoitokulut meillä pienenee hieman, sillä saamme alkuvuonna maksettua autolainan loppuun. Jäljelle jää asuntolaina sekä luottokorttivelka. Luottokorttia toivottavasti ei tarvitse käyttää mihinkään uuteen. Toisaalta voisimme lyhentää tuon autolainan verran nyt luottokorttia enemmän, mutta taidamme tarvita ne rahat päivittäisiin menoihin.

Ruokaan ja juomaan kotona meni viime vuonna 490e/kk. Budjetoin tälle vuodelle 500e/kk. Vauvan myötä tulee ostettua vaippoja ja korviketta. Kesällä hän alkaa jo syödä kiinteää ruokaa, mutta määrät ovat aika pieniä. Ruokakaupassa ostelemme aika leväperäisesti ja syömme paljon ylimääräisiä herkkuja, joten yritän tuon vauvan tuoman lisän verran sitten säästää tässä muuten. Pidämme kotiruuasta (onneksi), joten ruokalistalla tulee olemaan enemmän halpoja perusruokia, enemmän suunnitelmallisuutta ja vähemmän kiireessä ostettuja kalliita eineksiä tai muita vastaavia. Ainakin näin teoriassa. Vauva-arki ja suunnitelmallinen, kiireetön ruuanlaitto eivät välttämättä käytännössä tule kohtaamaan.

Ravintolat ja kahvilat veivät viime vuonna 130e/kk, ja tähän budjetoin nyt 100e/kk. Vilkkaan 3-vuotiaan kanssa ravintokäynnit eivät ole tällä hetkellä mikään nautinto ja kun yhtälöön lisätään vielä vauva, niin taitaa ulkona syöminen jäädä aika minimiin. Tykkäämme hyvästä ruuasta ja jos arkena syödään halpoja perusruokia niin ravintolaruoka kyllä maistuisi usein. Onneksi nykyään monesta ravintolasta voi hakea ruokaa tai jopa saada sitä suoraan kotiin. Yritetään nyt pitää nämä kuitenkin tuossa satasessa yhteensä.

Asumisen kustannuksiin lisäsin vauvalisän 15e. Budjettiin siis asumiseen merkattu 180e/kk. (Sähkö, vesi, kiinteistövero, jätehuolto). Terveyteen meillä meni viime vuonna 60e eli 20e/hlö. Loogisesti siis budjetoin nyt terveyteen 60+20=80e.

Autoon budjetoin 120e/kk. Tähän ei kuulu vakuutukset, pelkästään bensat ja huollot. Aika tiukille menee tämän noudattaminen, ainakin jos tulee yllätyksiä.  Pidämme molemmat pyöräilystä ja lapsikin viihtyy pyörän istuimessa. Mukavuussyistä emme kuitenkaan talvipyöräile, joten talvikuukausina bensaa kuluu enemmän. Lisäksi vauvaa ei voi vielä keväällä tai kesällä kuljettaa pyörällä, joten autolla lähdetään kyllä aina kun vauva tulee mukaan. Tässä kohtaa on siis melkoista optimismia ilmoilla noiden kulujen suhteen.

Kuten viime postauksessa kirjoitin: lapsen hankintoihin meni viime vuonna järkyttävät 175e/kk. Tähän budjetoin nyt 150e/kk vaikka lapsia tulee olemaan kaksi. Vauvalle meidän ei tarvitse hankkia kovinkaan paljon ja isosiskokin on siinä iässä, että samaa vaatekokoa käytetään pidempään. Isosiskon vaatekaappia ei tarvitse niin paljon päivittää, eikä ole tiedossa mitään isompia hankintoja hänelle. Kenkiä täytyy taas ostaa ties kuinka monta paria, luultavasti koko budjetti varmaan jo täyttyy niistä…

Puhelin, internet yms. kulut tulevat viemään 75e/kk. Nämä ovat vakiot. Mielestäni tämä on aika iso summa, varsinkin kun ottaa huomioon että meillä ei oikeastaan katsota telkkaria eikä meillä ole Spotifyn lisäksi yhtään maksullista musiikki- tai kanavapalvelua. Tähän kategoriaan meillä kuuluu kyllä ihan turhana paperisen sanomalehden tilaus. Turhana siinä mielessä, että uutisethan saa luettua netin ihmeellisestä maailmasta ilmaiseksi. Paperilehti on meille sellainen ”luksus” josta emme halua luopua. Miehellä on määräaikainen puhelinliittymä ja kodin netti on myös määräaikainen vielä loppuvuoteen saakka. Oman puhelinliittymäni on jo melko edullinen, joten tässä ei valitettavasti paljon säästetä. Jos tulee liian tiukkaa, niin lopetamme tuon sanomalehden tilauksen. Voi olla ettei meillä lopulta ole edes aikaa lukea lehteä.

Tässä ei ole lueteltu kaikkia kulueriä, sillä nytkään ei kukaan jaksa lukea tätä loppuun saakka :D

Eritoten odotan kategorioiden Ruoka ja juoma (kotona ja ulkona), lasten hankinnat sekä auto seuraamista!

Tätä olen odottanut – koko vuoden menot!

Vihdoinkin on saatu vuosi pakettiin. Olen odottanut, että saan lyödä viimeiset ostokset exceliin. Vielä voi tänä vuonna tulla joku pieni kauppaostos, mutta se ei enää paljon tilannetta muuttaisi. Nyt tiedän mihin kaikki  perheen pennoset ovat menneet. On myös mukavaa päästä vertaamaan vuosia 2017 ja 2018 keskenään.

Olen seurannut pelkästään minun ja miehen yhteisen tilin ostoksia. Excelöinnin ulkopuolelle jää molempien omat ostokset. Olen avannut meidän perheen talousasioita enemmän tekstissä Miten jakaa rahat parisuhteessa? Lyhykäisyydessään: molemmat maksavat itse omat harrastuksensa sekä menot yksin ja kavereiden kanssa. Kaikki mitä teemme yhdessä, syömme yhdessä sekä tietenkin taloon ja lapseen liittyvät asiat maksamme yhteiseltä tililtä.

Vuoden 2018 tulos: olemme käyttäneet yhteisiä rahoja yhteensä 31 000 euroa. Suunnilleen saman verran meillä meni vuonna 2017. Onkohan se paljon vai vähän? Olisi todella mielenkiintoista tietää paljonko muut samankokoiset perheet kuluttavat. Vuosien 2017 ja 2018 välillä oli eroja tietyissä kategorioissa, mutta yhteissummassa on vain 500 euron ero. Näissä summissa ei näy ollenkaan säästöön laitetut rahat. Säästämme molemmat omista rahoistamme, meni raha sitten omiin tai yhteisiin säästöihin. Lisäksi kulutusseurantani ei ole kaikilta osin ihan täydellinen, johtuen laiskuudesta ja siitä etten näe tarpeellisena seurata kaikkea millintarkasti. Näistä kommentit kunkin osion kohdalla.

Suurin menoerä oli tietenkin lainanhoito. Lainanhoitoon meni 30% kaikesta kulutuksesta. Tässä kohtaa seuranta menee jo pieleen, sillä tähän kuuluu asuntolainan ja autolainan lisäksi luottokorttivelka. Luottokorttivelkaa tehtiin jo vuoden 2017 puolella kun talouteen ostettiin esimerkiksi kaksi uutta läppäriä. Joka kuukausi maksamme siis luottokorttivelkaa, koska siellä oli saldoa jo vuoden alussa ja vuoden aikanakin jotain isompaa on ostettu velaksi. Tämä hieman vääristää seurantaa.

Seuraavaksi suurin kuluerä on tietenkin ruoka ja juoma kotona. Kuukautta kohden meni 490e. Tässäkin kohtaa joku muu tekisi tarkempaa seurantaa. Meillä tähän sarakkeeseen kuuluu kaikki mitä ostetaan ruokakaupasta. Ruuan lisäksi siis pesuaineet, vaipat, hygieniatuotteet, koiran herkut yms. Olen myös ostanut lapselle kenkiä Cittarista, mutta ne sentään muistan erikseen vähentää ruokakauppaostoksista eli näkyvät oikein lapsen kohdalla.

Auto vei kuukautta kohden 230e. Tätä haluaisin pienentää reilusti. Jouduimme tänä vuonna ostamaan sekä kesä- että talvirenkaat. Lisäksi autoon tehtiin ”ylimääräinen”, kallis huolto. Auton vakuutusta ei ole tässä summassa huomioitu. Toivottavasti ensi vuonna ei menisi huoltoihin yhtä paljon rahaa. Bensakuluja tälle vuodelle tulee ainakin saman verran mitä viime vuodelle, sillä vauvan kanssa ei meidän kaupungissa pahemmin kuljeta kuin omalla autolla. Sitten kun vauva on tarpeeksi iso matkustamaan pyörän takana, niin auton käyttö vähenee ja kustannukset pienenee. Tämä taitaa olla edessä vasta vuonna 2020.

Asumiseen meni 165e/kk. Tässä kohtaa kiinnostaisi erityisesti muiden kulutukset. Tähän kuuluu siis kaikki kiinteistöön liittyvät kulut: vesi, sähkö, verot, jätehuolto. Mielestäni summa on aika maltillinen. Meidän kulutus sähkön ja veden suhteen on jo aika maltillista, joten en näe tässä meillä mahdollisuutta tinkiä. Tietysti vettä kuluu enemmän kun on yksi henkilö taloudessa enemmän ensi vuonna. Lämmitämme talon pääosin puilla, sen lisäksi meillä on suora sähkölämmitys. Kesällä ilmalämpöpumppua käytettiin todella paljon viilennykseen, joten siitä on tullut "ylimääräistä" sähkönkulutusta,

Kodin hankintoihin meni 170e/kk. Tähän kuuluu esimerkiksi puutarhajutut, maalit, sisustus ja huonekalut. Emme pahemmin ostele mitään sisustusjuttuja, mutta nyt remontin yhteydessä ostimme uudet verhot sekä maton ja yhden uuden huonekalun. Olohuonetta ja vanhoja kalusteita maalattiin, joten näihin meni jonkin verran rahaa. Vuonna 2017 meni vain 70e/kk, joten tuo remontti ja sisustuksen uusiminen näkyy tässä osioissa aika hyvin.

Lapsen kuluihin meni huomattavan paljon enemmän mitä olin ajatellut. Jopa 175 e/kk. Vuonna 2017 meni vain 100e/kk. Olen aivan järkyttynyt. Tässäkin kohtaa seuranta ei pidä kaikilta osin paikkaansa, sillä esimerkiksi lapsen lääkeostoja olen merkannut myös terveys- sarakkeeseen ja esimerkiksi vaipat menee ruokaan ja juomaan. Lapsen menoihin tässä lasketaan siis vaateostokset, harrastukset ja muut hankinnat. Piti oikein selata koko vuosi taaksepäin, että mitä isoa hänelle on ostettu. Ainoa isompi ostos oli uusi sänky ja siihen petivaatteita. Muuten kulut koostuvat syksyn harrastuksesta sekä pienemmistä hankinnoista, lähinnä kirppisostoista. J-Ä-R-K-Y-T-T-Ä-V-Ä-Ä. Miten voi mennä noin paljon? Enhän minä edes osta mitään turhaa. Aina kaikki vaatteet ovat oikeasti tarpeellisia ja lelujakaan meillä ei osteta kuin lahjaksi. Tähän täytyy ensi vuonna kiinnittää eritoten huomiota, ostelenko sittenkin turhaa tavaraa lapselle?

Nyt kun tietää mihin rahat on menneet, niin saakin suunnitella budjetin ensi vuodelle! Budjetin tekemisestä tulee erittäin mielenkiintoista ja vielä mielenkiintoisempaa on yrittää pysyä siinä. Meillä on nimittäin laihin tulovuosi edessä koskaan (Taloudellisesti laihaa näkyvissä). Katsotaanpa miten meidän käy!

Hyvää uutta vuotta!

Budjetti

Kaikki säästämisen oppaat painottavat kahta asiaa: budjettia ja kuluseurantaa. Siitähän kaikki lähtee. Et voi suunnitella rahankäyttöä, mikäli et tiedä mihin rahat kuluvat. Itse rakastan lukujen pyörittelyä, joten siksi olenkin elämäni aikana monesti taulukoinut menojani. Nyt vasta muuttuneet elämäntilanteen vuoksi tein elämäni ensimmäistä kertaa myös budjetin.

Ensin laitoin perheemme menot ylös exceliin kokonaisen vuoden ajalta. Tämä oli helppoa, sillä maksamme lähes kaiken kortilla. Tiliotteelta näkee suoraan mihin rahat häviävät. Helppoa, mutta aikaavievää. Netistä löytyy valmiita pohjia, itse käytin Marttaliiton pohjaa, jota muokkasin meidän perheelle sopivaksi.

Aloitin menojen kirjaamisen ylös syksyllä. Aloin laittaa lukuja ylös exceliin tammikuusta alkaen. Tämä vei aikaa muutaman illan, mutta homma helpottui kun pääsin taulukoinnissa ajan tasalle. Loppuvuonna katsoin menot mobiilipankista noin kerran viikossa ja näin ollen viikon tapahtumien laittaminen exceliin vei vain muutaman minuutin. Pidin tärkeänä sitä, että katson koko vuoden menot, sillä vain muutaman kuukauden taulukointi ei välttämättä tuota oikeaa tulosta. Tietyt laskut kun tulevat vain muutaman kuukauden välein, toiset vain kerran vuodessa. Sähkölaskukin on eri luokkaa talvella ja kesällä, joten koko vuodenkierto on hyvä ottaa huomioon. Lisäksi jos seurantajaksoon ei osuisi esimerkiksi yhtään matkaa tai lomaa niin seuranta vääristyy. Meillä ainakin kuluu enemmän rahaa lomalla kuin arjessa. Vuoden 2018 alussa pystyin siis katsomaan koko vuoden 2017 menot. Tämä oli erittäin mielenkiintoista!

Menojen pohjalta tein meille budjetin. Jos sähköön oli mennyt viime vuonna x euroa niin laitoin budjettiin saman summan ja jaoin sen kuukausittain. Budjetti oli helppo tehdä kiinteiden kustannusten kohdalla. Sähkö, vesi, netti, vakuutusmaksut meidän perheessä ei tänä vuonna paljon eroa viime vuodesta. Lainanhoitokulut ovat myös aika vakiot. Myös terveyteen liittyvät kulut laitoin samoiksi, toivottavasti sairastamme saman verran tai vähemmän tänä vuonna. Meillä ei ole mitään erityissairauksia, mitä pitäisi ottaa huomioon. Kiinteiden kulujen jälkeen tuli se hauska osuus. Mistä voimme säästää, jotta pienentyneet tulot riittävät kuukausittain?

Pienensin budjettiin saman tien ”Ruokailu kotona” saraketta. Tämä on mielestäni helppo kohde säästää. Tähän mennessä ruokakaupassa olimme lapanneet tavaraa ostoskärryihin sen kummemmin hintoja miettimättä. En tiennyt mitä maksaa maitolitra tai leipäpussi. Päätin, että alamme kiinnittää hintoihin huomiota ja alan tietoisesti tekemään halvempaa kotiruokaa. (Ruuassa säästämisestä kirjoittelen myöhemmin lisää). Seuraavaksi piti alkaa tinkiä sarakkeista ”Ruokailu ulkona” sekä ”Virkistys ja vapaa-aika”. Tämä kyllä kirpaisi ja lujaa. Nämä sarakkeet ovat juuri niitä mihin haluan arkielämässä panostaa. Vielä en ole kuitenkaan niin vapaa taloudellisesti, että se olisi mahdollista. Nipistin budjettiin molemmista muutaman kympin/kuukausi kynsin hampain. Myös lapseen liittyvistä hankinnoista nipistin, koska tänä vuonna ei ole tiedossa mitään isompia hankintoja lapsen osalta. Viime vuonna kuitenkin ostimme esimerkiksi autoon turvaistuimen. Myös ”liikenne” saraketta pienensin urakalla, sillä emme enää tarvitse autoa lapsen hoitoon viemiseen. Lapsi myös viihtyy pyörän takana istuimessa, joten päätin että bensakulut saavat pienentyä reilusti.

Tosiaan. Budjettihan on vasta suunnitelma. Vituikshan se meni heti alusta lähtien. Siitä sitten lisää myöhemmin.