Uusi vuosi - uusi budjetti

Olen odottanut sormet syyhyten, että saan tehdä budjetin uudelle vuodelle. Vuosi 2019 tulee olemaan meidän perheessä taloudellisesti huonoin vuosi ikinä. Mies on opintovapaalla samalla kun minä olen äitiyslomalla. Loppuvuodesta olen myös hoitovapaalla. Huonoja talousvuosia voi toki koska tahansa tulla esimerkiksi sairauksien tai työttömyyden takia, mutta tämä ratkaisu on kaikin puolin vapaaehtoinen ja tiedossa etukäteen.

Budjetin tekeminen uudelle vuodelle kiinnostaa nyt erittäin paljon, koska rahaa on käytössä niin vähän. Hassua miten innoissaan olen, että pääsen laskemaan senttejä ja miettimään mistä kaikesta voi säästää. Joku muu voisi olla kauhuissaan, mutta minulla on oikeasti innostus päällä!

En ole budjetoinut säästämistä, säästetään se mitä pystytään. Luultavasti tämä vuosi menee enemmän säästöjä käytettäessä, ainakin loppuvuoden hoitovapaalla. Viime vuonna osa-aikatyöntekijänä sain säästettyä suurinpiirtein 10% tuloistani. Tähän olen erittäin tyytyväinen. Jatkan edelleen eläkesäästöä 50e/kk ja miehen kanssa 52 viikon haastetta. Jos rahkeet riittää niin säästän vielä muuten ihan säästötilille.

Budjetin tekemisessä on sellainen haaste, että meidän perhe kasvoi vastikään yhdellä. Jos perhekoko pysyisi samana, niin olisi helppoa tehdä budjetti. Miettisi vain mistä voi ehkä säästää ja mitkä kulut pysyvät ennallaan. Nyt kaikki on vähän epävarmaa. Paljonko menee vauvan hankintoihin? Sairasteleeko hän? Kuinka paljon tarvitaan korviketta, onko allergioita? Paljonko vauvan myötä kasvaa sähkön ja veden kulutus? Arpapelillä nyt siis mennään.

Lainanhoitokulut meillä pienenee hieman, sillä saamme alkuvuonna maksettua autolainan loppuun. Jäljelle jää asuntolaina sekä luottokorttivelka. Luottokorttia toivottavasti ei tarvitse käyttää mihinkään uuteen. Toisaalta voisimme lyhentää tuon autolainan verran nyt luottokorttia enemmän, mutta taidamme tarvita ne rahat päivittäisiin menoihin.

Ruokaan ja juomaan kotona meni viime vuonna 490e/kk. Budjetoin tälle vuodelle 500e/kk. Vauvan myötä tulee ostettua vaippoja ja korviketta. Kesällä hän alkaa jo syödä kiinteää ruokaa, mutta määrät ovat aika pieniä. Ruokakaupassa ostelemme aika leväperäisesti ja syömme paljon ylimääräisiä herkkuja, joten yritän tuon vauvan tuoman lisän verran sitten säästää tässä muuten. Pidämme kotiruuasta (onneksi), joten ruokalistalla tulee olemaan enemmän halpoja perusruokia, enemmän suunnitelmallisuutta ja vähemmän kiireessä ostettuja kalliita eineksiä tai muita vastaavia. Ainakin näin teoriassa. Vauva-arki ja suunnitelmallinen, kiireetön ruuanlaitto eivät välttämättä käytännössä tule kohtaamaan.

Ravintolat ja kahvilat veivät viime vuonna 130e/kk, ja tähän budjetoin nyt 100e/kk. Vilkkaan 3-vuotiaan kanssa ravintokäynnit eivät ole tällä hetkellä mikään nautinto ja kun yhtälöön lisätään vielä vauva, niin taitaa ulkona syöminen jäädä aika minimiin. Tykkäämme hyvästä ruuasta ja jos arkena syödään halpoja perusruokia niin ravintolaruoka kyllä maistuisi usein. Onneksi nykyään monesta ravintolasta voi hakea ruokaa tai jopa saada sitä suoraan kotiin. Yritetään nyt pitää nämä kuitenkin tuossa satasessa yhteensä.

Asumisen kustannuksiin lisäsin vauvalisän 15e. Budjettiin siis asumiseen merkattu 180e/kk. (Sähkö, vesi, kiinteistövero, jätehuolto). Terveyteen meillä meni viime vuonna 60e eli 20e/hlö. Loogisesti siis budjetoin nyt terveyteen 60+20=80e.

Autoon budjetoin 120e/kk. Tähän ei kuulu vakuutukset, pelkästään bensat ja huollot. Aika tiukille menee tämän noudattaminen, ainakin jos tulee yllätyksiä.  Pidämme molemmat pyöräilystä ja lapsikin viihtyy pyörän istuimessa. Mukavuussyistä emme kuitenkaan talvipyöräile, joten talvikuukausina bensaa kuluu enemmän. Lisäksi vauvaa ei voi vielä keväällä tai kesällä kuljettaa pyörällä, joten autolla lähdetään kyllä aina kun vauva tulee mukaan. Tässä kohtaa on siis melkoista optimismia ilmoilla noiden kulujen suhteen.

Kuten viime postauksessa kirjoitin: lapsen hankintoihin meni viime vuonna järkyttävät 175e/kk. Tähän budjetoin nyt 150e/kk vaikka lapsia tulee olemaan kaksi. Vauvalle meidän ei tarvitse hankkia kovinkaan paljon ja isosiskokin on siinä iässä, että samaa vaatekokoa käytetään pidempään. Isosiskon vaatekaappia ei tarvitse niin paljon päivittää, eikä ole tiedossa mitään isompia hankintoja hänelle. Kenkiä täytyy taas ostaa ties kuinka monta paria, luultavasti koko budjetti varmaan jo täyttyy niistä…

Puhelin, internet yms. kulut tulevat viemään 75e/kk. Nämä ovat vakiot. Mielestäni tämä on aika iso summa, varsinkin kun ottaa huomioon että meillä ei oikeastaan katsota telkkaria eikä meillä ole Spotifyn lisäksi yhtään maksullista musiikki- tai kanavapalvelua. Tähän kategoriaan meillä kuuluu kyllä ihan turhana paperisen sanomalehden tilaus. Turhana siinä mielessä, että uutisethan saa luettua netin ihmeellisestä maailmasta ilmaiseksi. Paperilehti on meille sellainen ”luksus” josta emme halua luopua. Miehellä on määräaikainen puhelinliittymä ja kodin netti on myös määräaikainen vielä loppuvuoteen saakka. Oman puhelinliittymäni on jo melko edullinen, joten tässä ei valitettavasti paljon säästetä. Jos tulee liian tiukkaa, niin lopetamme tuon sanomalehden tilauksen. Voi olla ettei meillä lopulta ole edes aikaa lukea lehteä.

Tässä ei ole lueteltu kaikkia kulueriä, sillä nytkään ei kukaan jaksa lukea tätä loppuun saakka :D

Eritoten odotan kategorioiden Ruoka ja juoma (kotona ja ulkona), lasten hankinnat sekä auto seuraamista!

Kirjasto - kulttuuria ja viihdettä

Kirjasto – mahtava paikka!

Olen aivan rakastunut kirjastoon. Ihan älyttömästi tarjolla erilaista lukemista ja tekemistä - kaikki täysin ilmaiseksi! (Joo joo, veroissa maksan, tiedän…) Lapsen kanssa käymme kirjastossa noin 2-4 kertaa kuukaudessa. Meillä on aina lastenkirjoja noin kymmenisen kappaletta kotona ja niitä sitten joka kerta vaihdamme muutamia uusiin. Lapsi saa itse valita osan kirjoista ja vanhemmat valitsee osan. Lapsi valitsee itse ääni- ja luukkukirjoja. Vanhemmat valitsevat pidempiä iltasatukirjoja. Monesti laitan lapsen rattaisiin uusia kirjoja lukemaan ja käymme yhdessä aikuisten osastolla. Lapsi ei kovin kauaa viihdy rattaissa, joten yleensä haen jonkun tietyn, ennalta valitsemani, kirjan. Lehtiosastolta katson nopeasti tietyt lehdet mukaan. Mikäli olemme koko perhe liikenteessä niin toinen aikuinen jää lapsen kanssa lastenosastolle ja toinen saa sillä välin rauhassa hakea luettavaa. Meidän kirjastossa ainakin on lapsille leluja ja muuta tekemistä. Totta kai siinä voi myös lukea niitä uusia kirjoja.

Aivan luksusta on joskus päästä yksin kirjastoon. Silloin luen muutamia sanomalehtiä ja tietyistä aikakausilehdistä uusimmat numerot (niitä uusimpia kun ei saa kotiin lainata). Monesti myös selailen kokkikirjoja ihan rauhassa tai katselen askartelukirjoja. Kirjastostahan voisi lainata myös cd-levyjä, mutta niitä en ole itse koskaan lainannut. Leffoja olen joskus lainannut, mutta nykyään meillä ei paljon leffoja katsella. Meidän kirjastosta saa lainata myös liikuntavälineitä, muun muassa kahvakuulaa, käsipainoja, tasapainolautaa tms. Näitä en ole vielä kokeillut. Sen sijaan lautapelejä olen lainannut. Meillä on kirjastossa saatavilla eräs ystäväporukkamme suosikkipeli. Olen jo useaan otteeseen lainannut sen, kun on ystävät olleet tulossa kylään. Aina sitä ei pelata, mutta eipä tuo haittaa. Lisäksi meidän kirjastossa on myös vaihtohylly. Olen usein ottanut sieltä jotain luettavaksi ja palauttanut lukemisen jälkeen takaisin hyllyyn. Vein myös omasta hyllystäni noin parikymmentä kirjaa pois vaihtohyllyyn tuossa taannoin siivousinnostuksessani.

Lopetin kirjojen ostamisen pari vuotta sitten. Aiemmin haaveilin isosta, koko seinän mittaisesta kirjahyllystä. Huomasin kuitenkin, että luen yleensä hyvätkin kirjat vain yhden kerran – miksi siis ostaisin kirjoja hyllyyn pölyttymään? Jotkut kirjat ovat niin hyviä, että ne tekee mieli lukea uudestaan. Yleensä lukukertojen välissä on kuitenkin useampi vuosi, joten silloinkin voin lainata kirjan taas kirjastosta. En ole myöskään vuosiin tilannut mitään lehtiä kotiin. Pidän aikakausilehtien lukemisesta, mutta nekin saan lainattua kirjastosta. Lisäksi olen siitä onnekas, että äitini tilaa aina jotakin lehteä ja tuo ne sitten luettuaan aina minulle. Parhaassa tapauksessa ne kiertävät minulta vielä siskolle tai anopille. Jos tilaisin kaikki hyvät lehdet kotiin tai ostaisin kirjoja omaksi – niihin kuluisi minulta rahaa satoja euroja vuodessa. Nyt saan kaiken saman ilmaiseksi. Hintana on vain se, ettei tiettyä kirjaa tai lehteä saa heti kun haluaa, vaan niitä joutuu odottamaan. Varaaminen meidän kirjastossa on ilmaista ja sitä käytänkin paljon. Ainoa ongelma minulla on, että en aina tiedä mitä lainaisin. Onneksi parilta ystävältä saa joskus hyviä lukuvinkkejä.

Itse olen aika nopea lukija, joten neljän viikon lainausaika riittää minulle hyvin. Lapsen ja miehen lainaamissa kirjoissa sen sijaan uusimistoiminta laulaa aika usein. Eli jos pelkää ettei ehdi lukea kirjaa lainausajan puitteissa, niin lainan voi yleensä uusia. Ainoastaan uusia kirjoja, joihin on yleensä varauksia, ei saa uusittua. Kirjastokirjoissa on myös se hyvä puoli, että ne voi huoletta jättää kesken. Miksi tuhlata aikaa huonoihin kirjohin? Jos ostaisin kirjoja omaksi, lukisin ne kuitenkin pakosta loppuun...

Lukemisiin!

52 viikon haaste

Luen melko paljon säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä blogeja. Täytyy myöntää, että vain muutamaa blogia seuraan aktiivisemmin, muuten surffailen blogista toiseen ja luen vain kiinnostavalla otsikolla olevat tekstit. Tästä syystä en valitettavasti tiedä, mistä blogista luin alun perin 52 viikon säästöhaasteesta. Tästä on kuitenkin kirjoiteltu myös aikakausilehdissä ja useissa blogeissa, joten suotakoot anteeksi etten tee kunniaa oikealle lähteelleni.

52 viikon haasteessa säästetään siis 52 viikon ajan. Ideana on laittaa säästöön viikoittain viikkonumeron verran rahaa. Eli kun nyt on viikko 42, säästän tällä viikolla 42 euroa ja ensi viikolla 43 euroa. Näin säästetään vuoden ajan ja lopulta kasassa on 1378e. Keskimääräinen säästösumma kuukaudessa on 116e. Vuoden lopulla viikkonumerot ovat suuria, joten monella voisi tehdä tiukkaa silloin säästää. Useamman viimeisen kuukauden ajan säästösummat olisivat 150-200 euroa kuukaudessa. Alkuvuonna toisaalta säästetään vain kymmeniä euroa kuussa. Monet ovatkin päättäneet soveltaa tätä siten, että säästetäänkin summia epäjärjestyksessä, tilanteen mukaan. Ei enää kuulosta niin pahalta.

Rakastan kaiken maailman haasteita ja varsinkin listojen tekemistä.  Lähdin siis heti tähän mukaan. Laitoin paperille numerot 1-52 ja valitsen joka maanantai sille viikolle sopivan summan. Kerroin haasteesta miehelleni ja hänkin innostui asiasta. Nyt kysyn siis joka maanantai mieheltäni paljonko hän säästää sillä viikolla ja merkkaan molempien käytetyt numerot ylös. Sain jopa houkuteltua tähän haasteeseen yhden ystäväpariskunnan mukaan. Muutkin näköjään innostuvat säästämisestä, kun siinä on joku juju!

Tässä haasteessa voi toki käydä niin, että innostus lopahtaa heti alkuunsa. Olemme nyt molemmat mieheni kanssa napsineet kaikki isot luvut jo pois. Tämän lisäksi molemmat säästetään vähintään 50e/kk muihin juttuihin. Juuri pari viikkoa sitten mieheni sanoi, että laittoi säästötilille 451e. Eli 51 oli hänen virallinen lukunsa ja 400 euroa meni säästöön ”muuten vain”. Voi siis olla, että tässä haasteessa ei ole meille tarpeeksi haastetta. Mutta jatketaan nyt niin kauan kuin mielenkiintoa riittää. Meilläkin varmasti tulee huonompia kuukausia, joten ehkä niillä alle kympin viikkosäästöille tulee vielä tarvetta.

Henkilölle, joka ei muuten säästä kovin paljon, voi tällainen haaste olla passeli. Se tuo vähän hauskuutta säästämiseen ja kun tietää vuoden päästä odottavan loppusumman, voi vaikka miettiä jo valmiiksi mitä rahalla tekisi. 1378 eurolla pääsee jo aika pitkälle matkalle tai saa ostettua jotain kivaa, ellei halua sijoittaa rahoja pidemmäksi aikaa. Hmm, ehkä keksinkin jonkin kivan tavoitteen jatkaa tätä miehen kanssa.  Jätetään muut säästämme rahat kasvamaan korkoa ja hätävaraksi pahan päivän varalle. Voisimme tuhlata nämä rahat ensi kesänä johonkin koko perheen reissuun. 2756 e olisi aika kiva potti tuhlata kesällä! Ja jos tätä jatkaisi vuodesta toiseen, olisi aina kesälomarahat tienattu.

Hitto, taisin innostua taas, olispa jo maanantai 😉 Kysyin heti tätä kirjoittaessani mieheltäni, että käytetäänkö nämä rahat johonkin kivaan vuoden päästä ja hänkin innostui. Siirsimmekin heti molempien säästösummat yhteiselle säästötilille (joka oli ollut pidempään tyhjillään) ja päätimme että näitä rahoja käytetään vain yhteisiin, kivoihin juttuihin. Tilillä onkin nyt jo mukavasti kertynyt 783 euroa.

Kuka muu on messissä? Mihin tuhlaisit 1378 e vuoden päästä?

Vakuutusmuutokset

Olin juuri päättänyt tehdä kesän kulutusjuhlan jälkeen ryhtiliikkeen perheen ruokamenoissa, kun uusi vakuutuskirjamme pamahti verkkopalveluun. Kerrankin luin sen ajatuksella. Aloin miettiä, onko kaikki vakuutukset tarpeellisia.

Ensiksi tarkistin koiran vakuutuksen hinnan ja omavastuun. Meidän koira on aina ollut todella terve, joten eläinlääkärissä olemme käyneet keskimäärin noin kerran vuodessa tai harvemmin. Vuosimaksu sekä omavastuu tekivät yhteensä noin 300 euroa eli koiraa tulisi käyttää eläinlääkärissä noin 4 kertaa vuodessa, jotta vakuutuksesta olisi mitään hyötyä. Päätimme irtisanoa koiran vakuutuksen kokonaan. Säästö vuositasolla 220e. Tässähän on toki se riksi, että koira alkaa nyt tai myöhemmin sairastella, mutta päätimme ottaa sen riskin. Melko monta kertaa tosiaan koiraa saa lääkärillä käyttää, jotta vakuutus olisi järkevämpi kuin ilman. Olettaen, että hänelle ei tule mitään erikoissairautta, vaan "perusjuttuja".

Toinen turha vakuutus meidän perheellä oli matkavakuutukset. Miehelle selvisi juuri ennen kesän ulkomaanreissua, että hänellä on ammattiliiton kautta matkavakuutus. Tämä oli tullut puheeksi työkaverin kanssa, kun mieheni jutteli tulevasta reissusta. Mieheni ei ollut koskaan ottanut sen enempää selvää ammattiliiton jäseneduista. Irtisanoimme siis miehen matkavakuutuksen, säästö 45e/vuosi.

Tarkistin oman ammattiliittoni osalta vakuutusasian ja itseasiassa minunkin liittoni tarjoaa minulle matkavakuutuksen! Sen lisäksi minulla on matkavakuutus luottokortissa eli käytännössä minulla on vuosikaudet ollut kolme eri matkavakuutusta. Korvaavuudet vakuutuksissa olivat samat tai jopa hieman paremmat näissä liiton vakuutuksissa. Irtisanoin siis oman matkavakuutukseni, säästö 45e/vuosi.

Meidän vakuutusyhtiö taitaa olla kalleimmasta päästä ja huomasimme lapsivakuutuksen kohdalla, että siinä omavastuu oli aivan älytön. Tätähän en jaksanut silloin vertailla, kun vauvavakuutusta valitsimme. Olen kuitenkin ollut aina tyytyväinen saamaamme palveluun ja korvausasiat ovat sujuneet hyvin ja erittäin nopeasti. Näin ollen emme kilpailuta vakuutusyhtiöitä ainakaan tässä vaiheessa. Näköjään saman vakuutusyhtiön sisälläkin voi saada säästöä aikaiseksi, kun vakuutuksia alkaa tarkastella tarkemmin. Joku viisaampi toki olisi alunperinkin selvittänyt tällaiset vakuutusten päällekkäisyydet tai koiravakuutuksen tarpeellisuuden. No, better late than never. Sainpahan säästöä yli 300e aikaiseksi. (Älkööt kukaan huomauttako paljonko turhaa olemme tässä vuosien saatossa maksaneet….)

Eläkesäästäminen - turhaako?

Aloin säästämään itselleni eläkettä, kun olin 25-vuotias. Uskon, että eläkeikää ehditään korottamaan vielä monta kertaa ennen kuin itse pääsen eläkkeelle. Lisäksi tulotaso putoaa eläkkeellä aika paljon ja mikäköhän lienee eläkkeen määrä sitten noin 40-vuoden päästä…. Päätin siis jo nuorena ottaa ohjat omiin käsiini ja aloitin eläkesäästämisen. Ajatuksena on, että näihin säästöihin en koske ennen eläkeikää.

Säästään pankin tarjoamaan vakuutuskuoreen, toisin sanoen kapitalisaatiosopimukseen. Kyseinen sopimus ei ole sidottu mitenkään tiettyyn ikään tai eläkkeellä jäämiseen. Voin nostaa varat pois koska vain, kunhan sopimus on ensin ollut tietyn ajan voimassa. Säästän 50e/kk ja olen säästänyt myös koko äitiysloma-ajankin. Avatessani sopimuksen, sain laskelman siitä paljonko 50e/kk tuottaisi 30-vuodessa. Summa kuulostaa kyllä ihan mukavalta – ennuste on, että 30 vuodessa säästöni kasvavat 58 000 euroon. (Säästösumma 18 000e, loput tuottoa). Tässä laskelmassa on käytetty 7 % vuosittaista tuottoennustetta, mikä on aika optimistinen. Tähän mennessä toteutunut tuottoprosentti on ollut 4,4 % vuotuista tuottoa koko säästöajalta. Mielestäni ihan kohtuullinen tuotto kuitenkin. Voi kuitenkin olettaa, että ihan mukava potti tulisi kerrytettyä, vaikkei ihan tuohon 58 000 euroon pääsisikään.

Saan itse valita mitä tuotteita sopimus sisältää ja tuotteita voi myös vaihtaa sopimuksen sisällä ilman veroseuraamuksia. Tämä olikin iso ratkaiseva tekijä, että otin kyseisen sopimuksen. Lisäksi on joitakin tuotteita, joihin ei pysty sijoittamaan muuten kuin tällaisen vakuutuskuoren kautta. Minulla onkin sopimuksessa isossa osassa kiinteistösijoituksia, joihin en muuten pääsisi käsiksi. Olen myös jonkin verran muutellut sopimuksessa sisällä olevia rahastoja, mutta en viimeiseen pariin vuoteen. Kiinteistösijoitusten lisäksi minulla on sopimuksessa sisällä maailmanlaajuisia osakerahastoja.

Kulut tässä tuotteessa ovat tietenkin korkeammat kuin monessa muussa sijoitustuotteessa. Mielestäni kuitenkin ihan maltilliset, tällä hetkellä 0,5 % vuotuista kulua. Merkintäpalkkiota ei mene kuukausisäästösopimuksesta. Lisäksi lunastuksetkin ovat ilmaisia. Hyvää tuotteessa on myös se, että sieltä voi halutessaan sopia nostavansa tietyn summan aina kuukausittain. Mikäli pidän tuotteen oikeasti tuonne eläkeikään saakka, niin voin nostaa vaikka 500e kuukaudessa lisätuloa itselleni useamman vuoden ajan. Jos haluaisin vaikka jäädä aiemmin pois työelämästä ja elää pelkillä säästöillä, niin esim. tuo 58 000 euroa riittäisi noin kahdeksi ja puoleksi vuodeksi mikäli nostaisin 1500 euroa kuukaudessa (pääomatulovero huomioiden). Mikäli alkaisin säästää esimerkiksi sata euroa kuukaudessa, olisi lopputulos tietenkin paljon suurempi ja työelämästä pois jääminen voisi olla mahdollista paljon aikaisemmin. Tietenkin voin myös nostaa kertyneet varat pois koska vain ja käyttää ne ihan mihin vain itse haluan. Minulla on kuitenkin muita säästöjä, jotka on tarkoitettu enemmänkin pahan ja (mieluummin) hyvän päivän varalle. Lisäksi mikäli minulla olisi eläkeikää lähestyttäessä vielä tallella nämä muut säästöt – voisin kaikkien säästöjen turvin jättäytyä pois työelämästä jo hyvissä ajoin tai vähintäänkin lyhentää työaikaa. Mielestäni eläkesäästäminen on siis erittäin järkevä sijoitus tulevaisuuteen. Eläkkeellä tulotaso putoaa, joten säästöistä on varmasti hyötyä vaikkei olisi aikomuksia jäädä työelämästä aiemmin pois.

Miksi pitäisi säästää?

Miksi pitäisi säästää? Eikö elämästä kuulu nauttia nyt eikä myöhemmin? Miksi elää sitku-elämää, eihän sitä voi tietää kuinka kauan edes elää…

Ystävieni keskuudessa on säästämisessä erilaisia mielipiteitä. Pari ystävääni ovat sitä mieltä, että säästäminen on aivan hanurista ja rahat tulee käyttää elämiseen. Yksi taas haluaisi säästää, mutta päätyy kuitenkin tuhlaamaan säästönsä nopeasti. Vain yhdellä ystävälläni on eläkesäästö ja hän myös säästi järjestelmällisesti asuntoa varten.

Itse olen sitä mieltä, että säästäminen kannattaa ehdottomasti jos siihen on varaa. Mikäli rahat eivät riitä peruselämiseen, niin ei talouttaan kannata vetää vielä tiukemmalle säästämisen takia. (Toisaalta, mikäli rahat eivät riitä peruselämiseen niin jotain muutoksia voisi olla paikallaan tehdä kulutustottumuksissa….) Jos rahoja ei joudu ruokakaupassa laskemaan sentilleen, niin muutaman kympin säästöön laittaminen ei luulisi olevan vaikeaa. Mitä isompi säästösumma, sitä enemmän hyötyä myöhemmin. Itse olen säästänyt lähes aina, summat ovat vaihdelleet muutamista euroista muutamiin satasiin kuukaudessa. Aloin nyt oikein pohdiskella, mitä kaikkea säännöllinen säästäminen on minulle mahdollistanut.

Opiskeluaikoina olin usein kesätöissä vain pari kuukautta ja lopun ajan lomailin. Yhtenä opiskelukesänä olin kuukauden poikaystävän kanssa interreilaamassa ja toisena kesänä tein palkattoman työharjoittelun, jotta valmistuisin nopeammin. Elin koko kesän säästöillä ja opintotuella. Työelämässä olen pitänyt useampaan otteeseen palkatonta lomaa ulkomaanmatkojen vuoksi, kun lomapäiviä ei ole kertynyt muuten tarpeeksi. Asuntolainaakin saimme enemmän mitä meille alun perin luvattiin, en tiedä kuinka iso vaikutus säästöillä oli siihen päätökseen.

Tärkein asia mitä säästöt ovat minulle mahdollistaneet, on mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä nyt lapseni ollessani pieni. Toivottavasti pystyn jatkamaan osittaista hoitovapaata mahdollisimman pitkään. Lisäksi mikäli eläkesäästöni sujuu suunnitellun mukaan, pystyn jättäytymään kokonaan pois työelämästä muutama vuosi ennen virallista eläkeikää. Tästä kirjoittelen lisää myöhemmin.

Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että säästäminen kannattaa aina! Voihan niitä säästöjä käyttää kivoihin juttuihin matkan varrella, kuten itse olen tehnyt. Ei kaikkea säästettyä rahaa tarvitse jemmata vuosikausia. Säästämisiin!

Budjetti

Kaikki säästämisen oppaat painottavat kahta asiaa: budjettia ja kuluseurantaa. Siitähän kaikki lähtee. Et voi suunnitella rahankäyttöä, mikäli et tiedä mihin rahat kuluvat. Itse rakastan lukujen pyörittelyä, joten siksi olenkin elämäni aikana monesti taulukoinut menojani. Nyt vasta muuttuneet elämäntilanteen vuoksi tein elämäni ensimmäistä kertaa myös budjetin.

Ensin laitoin perheemme menot ylös exceliin kokonaisen vuoden ajalta. Tämä oli helppoa, sillä maksamme lähes kaiken kortilla. Tiliotteelta näkee suoraan mihin rahat häviävät. Helppoa, mutta aikaavievää. Netistä löytyy valmiita pohjia, itse käytin Marttaliiton pohjaa, jota muokkasin meidän perheelle sopivaksi.

Aloitin menojen kirjaamisen ylös syksyllä. Aloin laittaa lukuja ylös exceliin tammikuusta alkaen. Tämä vei aikaa muutaman illan, mutta homma helpottui kun pääsin taulukoinnissa ajan tasalle. Loppuvuonna katsoin menot mobiilipankista noin kerran viikossa ja näin ollen viikon tapahtumien laittaminen exceliin vei vain muutaman minuutin. Pidin tärkeänä sitä, että katson koko vuoden menot, sillä vain muutaman kuukauden taulukointi ei välttämättä tuota oikeaa tulosta. Tietyt laskut kun tulevat vain muutaman kuukauden välein, toiset vain kerran vuodessa. Sähkölaskukin on eri luokkaa talvella ja kesällä, joten koko vuodenkierto on hyvä ottaa huomioon. Lisäksi jos seurantajaksoon ei osuisi esimerkiksi yhtään matkaa tai lomaa niin seuranta vääristyy. Meillä ainakin kuluu enemmän rahaa lomalla kuin arjessa. Vuoden 2018 alussa pystyin siis katsomaan koko vuoden 2017 menot. Tämä oli erittäin mielenkiintoista!

Menojen pohjalta tein meille budjetin. Jos sähköön oli mennyt viime vuonna x euroa niin laitoin budjettiin saman summan ja jaoin sen kuukausittain. Budjetti oli helppo tehdä kiinteiden kustannusten kohdalla. Sähkö, vesi, netti, vakuutusmaksut meidän perheessä ei tänä vuonna paljon eroa viime vuodesta. Lainanhoitokulut ovat myös aika vakiot. Myös terveyteen liittyvät kulut laitoin samoiksi, toivottavasti sairastamme saman verran tai vähemmän tänä vuonna. Meillä ei ole mitään erityissairauksia, mitä pitäisi ottaa huomioon. Kiinteiden kulujen jälkeen tuli se hauska osuus. Mistä voimme säästää, jotta pienentyneet tulot riittävät kuukausittain?

Pienensin budjettiin saman tien ”Ruokailu kotona” saraketta. Tämä on mielestäni helppo kohde säästää. Tähän mennessä ruokakaupassa olimme lapanneet tavaraa ostoskärryihin sen kummemmin hintoja miettimättä. En tiennyt mitä maksaa maitolitra tai leipäpussi. Päätin, että alamme kiinnittää hintoihin huomiota ja alan tietoisesti tekemään halvempaa kotiruokaa. (Ruuassa säästämisestä kirjoittelen myöhemmin lisää). Seuraavaksi piti alkaa tinkiä sarakkeista ”Ruokailu ulkona” sekä ”Virkistys ja vapaa-aika”. Tämä kyllä kirpaisi ja lujaa. Nämä sarakkeet ovat juuri niitä mihin haluan arkielämässä panostaa. Vielä en ole kuitenkaan niin vapaa taloudellisesti, että se olisi mahdollista. Nipistin budjettiin molemmista muutaman kympin/kuukausi kynsin hampain. Myös lapseen liittyvistä hankinnoista nipistin, koska tänä vuonna ei ole tiedossa mitään isompia hankintoja lapsen osalta. Viime vuonna kuitenkin ostimme esimerkiksi autoon turvaistuimen. Myös ”liikenne” saraketta pienensin urakalla, sillä emme enää tarvitse autoa lapsen hoitoon viemiseen. Lapsi myös viihtyy pyörän takana istuimessa, joten päätin että bensakulut saavat pienentyä reilusti.

Tosiaan. Budjettihan on vasta suunnitelma. Vituikshan se meni heti alusta lähtien. Siitä sitten lisää myöhemmin.