Kauppakassipalvelu säästää ainakin aikaa!

Maaliskuussa kokeilin säästääkö Kauppakassi-palvelun käyttö ruokamenoja. Ruokamenoihin meni 575 euroa eli saman verran kuin tammikuussa, rahallista säästöä ei siis tullut. Kokeilu ei ollut täydellinen, sillä käytin Citymarketin ”Tilaa ja nouda”-palvelua vain kaksi kertaa. Muita tilitapahtumia ruokakaupoissa oli 22 kpl.

Vielä alkukuusta hikoilin useamman kerran kaupassa, kun ajattelin ettei kotiäidin sovi käyttää tuollaista palvelua. Kyllähän minulla pitäisi olla aikaa käydä itse kaupassa. Joka kerta kun tein isompia ostoksia kaupassa vauvan nukkuessa, mietin että tämänkin ajan voisi käyttää johonkin mukavampaan. Niinpä kuun puolivälissä päätin, että kaupassakäynnit loppuu siihen. Jos kerran tällainen palvelu on olemassa, niin minä voin sitä käyttää! Palvelun hinta on mielestäni aika edullinen, noin 5 euroa. Lisäksi minulla on Cittarin sovelluksessa kaikki keräilypassit automaattisesti käytössä ja nyt ilmeisesti kesään asti joka kuudes keräily on ilmainen.

Nyt olenkin tehnyt alkuperäisen suunnitelman mukaan, eli tilaan tuotteet aina noin viikoksi. Tilausta teen pitkin viikkoa iltaisin, lisään tuotteita sitä mukaa kun tulee mieleen. Ruuat suunnittelen etukäteen, mutta hyvä kuiva-ainevarasto antaa tilaa improvisoinnille. Fyysisesti kaupasta haemme täydennystä yleensä maitoon, hedelmiin ja tuoreeseen leipään. Yleensä herkut jää ostamatta tilauspalvelusta, joten yleensä viikonloppuisin saatamme käydä kaupassa vain herkkuja hakemassa. Eihän tässä kuitenkaan ole tarkoitus jättää herkkuja pois tai muuten tehdä elämästä tylsää.

Elämänlaatu on parantunut tällä pienellä muutoksella mukavasti. Periaatteessa yksi kotityö on pois päiväjärjestyksestä. Tilauksen tekeminen netissä illalla ei ole mielestäni mitenkään rankkaa ja siihen kuluu aikaakin melko vähän. Ruokatavarat saa hakea erittäin laajoilla ajoilla, klo 9 – 19. Aika pitää päättää tilatessa kolmen tunnin rakoihin. Kauppa on lähellä meitä, joten haku sopii lähes aina johonkin ohiajoon. Lisäksi on mukavaa, kun voi tavaroiden hakemisen jälkeen päättää noin viidestä ruuasta mitä eniten tekee mieli!

Aion nyt käyttää palvelua pääsääntöisesti, joten tämä huhtikuu näyttää nyt oikeasti säästyykö rahaakin! Vielä kun kodin siivousta saisi pilkkahinnalla niin voisi siihenkin käytetyn ajan käyttää mukavammin...

Ruokamenojen vähentäminen - testi alkaa

Kirjoitin viimeksi, että testaan maaliskuussa väheneekö ruokakulut kiertävän ruokalistan ja kauppakassipalvelun avulla. Helmikuun aikana tein tuon kiertävän listan ja nyt taitaa olla menossa jo versio nro 3. Aika paljon olen suunnitelmia muuttanut jo muutaman viikon aikana. Huomasin, että viisi pääruokaa viikossa on meille liikaa. Syödään usein muualla kuin kotona tai tehdyistä ruuista riittää useammaksi päiväksi. Kiireessä myös teemme kuitenkin jotain nopeampaa ruokaa. En alunperinkään halunnut, että listaa noudatetaan orjallisesti. Jos elämä heittää meidät nälkäisinä kotiin klo 16.30 ja lista sanoo makaronilaatikko, niin muutan kyllä suunnitelmaa ja teen jotain nopeampaa. 

Muutin listaa niin että siellä on joka viikolle neljä pääruokaa + yksi ns. nopea ruoka. Nopea ruoka voi olla vaikka munakas tai kalapuikot ja röstiperunat (pakasteesta, lähes ainoita pakasteruokia mitä syömme). Lista kattaa nyt kahdeksan viikkoa ja listan ulkopuolelle jäi vielä ruokia ainakin pariksi viikoksi. Meidän perusrepertuaariin kuuluu ennakkoluuloista poiketen aika monipuolisesti eri ruokia!

Helmikuussa jo harjoittelin kauppakäyntien harventamista, mutta harjoitukset eivät menneet ihan nappiin. Kävimme kaupassa 24 kertaa ja rahaa paloi 765 euroa! Helmikuussa meillä oli aika paljon muuta kuin perusarkea, joten siksi suunnitelmista ei pidetty kiinni. Järjestimme vauvan ensimmäiset juhlat, siskoni perhe oli muutaman päivän kaupungissa (asuvat muualla) ja muualla asuva ystäväperhe yökyläili meillä. Lisäksi olimme hiihtolomalla, kylläkin ihan kotimaisemissa. Ainoastaan yksi viikko helmikuusta oli ”normaali”, joten syötiin muut viikot miten sattuu ja ravintolakäyntejä tuli myös jonkun verran (100e). Kumma juttu muuten, että lomilla ja viikonloppuisin ei ”ehdi” tehdä ruokaa. Perusarjessa on paljon helpompi suunnitella ruokia ja valmistaa niitä.

Helmikuun aikana huomasin, että ruokalistan ja kauppakassipalvelun noudattamisessa on minulla kaksi haastetta. Ruokatilausta koneelle näpytellessäni huomaan ajattelevani monen tuotteen kohdalla, että ”sitähän on vielä jääkaapissa”, enkä klikkaa sitä ostoskoriin. Sitten se loppuu kuitenkin kahden-kolmen päivän päästä. Minun täytyy nyt yrittää muistaa, että tilaamani tuotteiden pitäisi lähtökohtaisesti riittää viikoksi. Lähes kaikki perustuotteet kuitenkin säilyvät hyvin sen viikon. Eräs lukijakin kertoi juuri tämän ”hamstraamisen” olevan välillä vaikeaa. Toinen probleema on juurikin tuo suunnitelmista kiinni pitäminen. Tilanteet muuttuvat viikon aikana paljon, joten on vaikea pitää kiinni sovituista ruokailuista. Jos kaverit pyytävät meitä kahville tai anoppi kutsuu syömään, niin suunnitelmat menevät heti uusiksi. En siis ehdikään tehdä sitä makaronilaatikkoa valmiiksi seuraavalle päivälle ja seuraavana päivänä ei ollut alunperinkään aikaa ruuanlaittoon. Näissä kohtaa täytyy siis vaihtaa suunnitelmaa ja ottaa käyttöön nämä ”nopeat ruuat”. Yritän ratkaista tämän ongelman niin, että pidän valmiina kaapissa aineksia näihin nopeisiin ruokiin ja yritän tehdä ”oikeita” ruokia aina tilanteen tullen. Moni ruoka kuitenkin maistuu jopa paremmalta lämmitettynä, kunhan lämmityksen hoitaa joku muu kuin mikro. (jota emme omista)

Maaliskuussa meillä on taas yhdet juhlat, mutta muuten on näillä näkymin aika ”normaali kuukausi” tulossa. Innolla odotan, että saan elää normaalia arkea ja testata tätä ruokalistahommaa!

Haaste maaliskuulle - säästä aikaa ja rahaa ruokamenoissa

Törmäsin seuraamassani blogissa hauskaan haasteeseen. Raha(na)inen aikoo käydä vain kerran helmikuussa ruokakaupassa. (http://rahainen.blogspot.com/) Seuraan innolla hänen haasteensa toteutumista. Olisi mahtavaa, jos voisi käydä vain kerran kuussa kaupassa. Erityisesti siinä motivoisi ajan säästyminen, mahdollinen rahansäästö olisi mukava pikku bonus.

Kaupassa käynti on mielestäni kotitöistä mukavin, mutta se vie todella paljon aikaa. Käymme kaupassa mielestäni erittäin usein. Tammikuussa tilillä oli veloituksia ruokakaupoista 22 kappaletta! Aina ostoksista jää jokin ”elintärkeä” tuote (kuten kahvi) puuttumaan, vaikka kuinka olisin kirjoittanut kauppalistan. Meillä ei todellakaan olla sitten ilman kahvia tai jotain muuta unohtunutta tuotetta, vaan tuote käydään ostamassa vaikka samana päivänä jos sitä tarvitaan. Ylimääräiset kauppareissut tarkoittavat tietenkin enemmän mahdollisuuksia tehdä heräteostoksia. Heräteostoksetkin on toisaalta ihan jees, vaikka niihin meneekin ylimääräistä rahaa. Enemmän kaupassa ravaamisessa ärsyttää siihen käytetty aika. 

En todellakaan haaveile, että meillä käytäisiin kerran kuussa kaupassa tai edes kerran viikossa, mutta olisi ihanaa jos kauppareissut vähenisivät reilusti. Päätin siis haastaa itseni: maaliskuussa käymme kaupassa korkeintaan 15 kertaa. Melko maltillinen tavoite, mutta lähdetään nyt tällä liikkeelle. Aion käyttää kahta keinoa, joita monesti netin keskusteluissa (varsinkin perheelliset) kehuvat: kiertävä ruokalista sekä ruuan verkkokauppa. Näitä kahta olen kuullut monesti kehuttavan, kun puhutaan ruokamenoissa säästämisestä ja arjen helpottamisesta.

Kirjoitin joskus aiemmin, että liian tarkka ruokasuunnittelu ei ole minua varten. Haluan mennä enemmän fiiliksen mukaan. Ymmärsin kuitenkin, että voin sekä suunnitella, että mennä fiiliksen mukaan. Laitoin meidän perheen perusruuat seitsemän viikon kiertävään listaan. Joka viikolle on suunniteltuna viisi ruokaa. Meillä kaikki perheenjäsenet syövät kaksi lämmintä ruokaa päivässä, mutta lapsi syö lounaan osan viikkoa päiväkodissa. Mies syö joskus lounaan koululla, minä syön nyt äitiyslomalla kotona. Melko usein syömme myös mummoloissa ja tietysti joskus ravintoloissa. Me aikuiset korvataan toisinaan lounas myös jollakin pienemmällä ruualla, kuten munakkaalla. Näitä en suunnitellut listaan. Viisi ”oikeaa” ruokaa pitäisi riittää siihen, että ainakin lapsi saa lähes aina kunnon ruokaa. Yleensä ruuista riittää meidän perheelle ateriat kahdelle päivälle.

Aikomus on ostaa alkuviikolla ainekset kaikkiin viikon ruokiin. Loppuviikolla täydennetään heviosastoa ja muuta lyhyemmän aikaa säilyvää. En käytä kovin paljon pakasteita enkä tykkää pakastaa ruokaa, joten siksi kaupassa täytyy käydä ainakin pari kertaa viikossa. Yritin laittaa listalle joka viikolle sellaisen ruuan, jonka ainekset säilyvät vähintään seuraavaan viikkoon. Esimerkiksi kasvissosekeiton kasvikset säilyvät kyllä pitkään, jos emme haluakaan keittoa tai syömme useammin kodin ulkopuolella. Onneksi lihatkin säilyvät nykyään aika pitkään.

Ymmärsin tosiaan, että voin sekä suunnitella, että improvisoida. Jos olen suunnitellut tekeväni esimerkiksi kanapestopastaa, voin lennosta vaihtaa ruuan johonkin toiseen kanaruokaan. Meillä on kuitenkin aina kaapissa tomaattimurskaa, pestoa, riisiä, nuudeleita, kookosmaitoa yms. kuivatarvikkeita. Joka tapauksessa ruuat pyörivät perinteisten jauhelihan, kanan ja kalan ympärillä. Miksi en ole tajunnut aiemmin: ostan kerran viikossa ainekset kasvisruokaan sekä pariin liharuokaan. Pidän kuiva-ainekaapissa monipuolisesti kaikkea ja tadaa: aina on kaapissa jotain josta loihtia ruokaa! En kuvittele tekeväni ruokaa orjallisesti listan mukaan, mutta lista ohjaa ruokaostoissa ja sitä saa noudattaa. Jos listaa noudattaa edes osittain, tulemme syömään tästä lähtien monipuolisemmin. Listalla kun on nyt lähes joka viikko kalaruoka ja kasvisruoka, näitä meillä tähän mennessä on kokkailtu valitettavasti harvemmin. Tykkään myös kokeilla uusia reseptejä silloin tällöin, eikä tämä kokeilu mitenkään poissulje sitä. 

Monesti seuraamissani nettikeskusteluissa kehutaan ruuan tilaamisen netistä säästävän molempia: aikaa ja rahaa. Niinpä laitan tämänkin samalla kokeiluun.  Cittarin verkkokauppaa olen jo pari kertaa kokeillut ja kokemukset ovat positiivisia. Jos tavarat hakee itse kaupalta, on veloitus 5,50e. Ruuat on pakattu tukeviin pahvilaatikoihin. Neljä tilausta kuukaudessa maksaisi siis 22 euroa. Uskon, että säästetään tuo summa jo ihan niiden turhien heräteostojen puuttumisella. Sitä paitsi nyt kun perheessä on uhmaikäinen ja vauva, maksan ihan mielelläni pari kymppiä siitä ettei minun tarvitsi kierrellä itse kaupassa. Tilaaminen verkkokaupasta on ollut sujuvaa. Tuotteet voi valita ostoskoriin selaamalla kategorioita tai käyttämällä hakua. Jos hakukenttään kirjoittaa vaikka maito, niin ylimmäisenä tuloksena tulee maidot joita yleensä ostan (isoveli valvoo). En ole kokenut virtuaalisen ostoskorin täyttämisen olevan mitenkään aikaavievää tai hankalaa, päinvastoin. Lisäksi ostoskoreja voi tallentaa, jos ostaa yleensä samoja juttuja.

Ideana on siis sunnuntaina tehdä rauhassa kotona tilaus Cittarista kiertävän ruokalistan mukaan. Maanantaina haetaan laatikot ja loppuviikolla käydään täydentämässä tuoreosastoa. Tavoitteena stressitason lasku, monipuolisempi ruokavalio ja enemmän aikaa muuhun. Kiva olisi toki bonuksena säästää myös rahaa. Katsotaan miten käy.

Stay tuned for next episode 😉

Uusi vuosi - uusi budjetti

Olen odottanut sormet syyhyten, että saan tehdä budjetin uudelle vuodelle. Vuosi 2019 tulee olemaan meidän perheessä taloudellisesti huonoin vuosi ikinä. Mies on opintovapaalla samalla kun minä olen äitiyslomalla. Loppuvuodesta olen myös hoitovapaalla. Huonoja talousvuosia voi toki koska tahansa tulla esimerkiksi sairauksien tai työttömyyden takia, mutta tämä ratkaisu on kaikin puolin vapaaehtoinen ja tiedossa etukäteen.

Budjetin tekeminen uudelle vuodelle kiinnostaa nyt erittäin paljon, koska rahaa on käytössä niin vähän. Hassua miten innoissaan olen, että pääsen laskemaan senttejä ja miettimään mistä kaikesta voi säästää. Joku muu voisi olla kauhuissaan, mutta minulla on oikeasti innostus päällä!

En ole budjetoinut säästämistä, säästetään se mitä pystytään. Luultavasti tämä vuosi menee enemmän säästöjä käytettäessä, ainakin loppuvuoden hoitovapaalla. Viime vuonna osa-aikatyöntekijänä sain säästettyä suurinpiirtein 10% tuloistani. Tähän olen erittäin tyytyväinen. Jatkan edelleen eläkesäästöä 50e/kk ja miehen kanssa 52 viikon haastetta. Jos rahkeet riittää niin säästän vielä muuten ihan säästötilille.

Budjetin tekemisessä on sellainen haaste, että meidän perhe kasvoi vastikään yhdellä. Jos perhekoko pysyisi samana, niin olisi helppoa tehdä budjetti. Miettisi vain mistä voi ehkä säästää ja mitkä kulut pysyvät ennallaan. Nyt kaikki on vähän epävarmaa. Paljonko menee vauvan hankintoihin? Sairasteleeko hän? Kuinka paljon tarvitaan korviketta, onko allergioita? Paljonko vauvan myötä kasvaa sähkön ja veden kulutus? Arpapelillä nyt siis mennään.

Lainanhoitokulut meillä pienenee hieman, sillä saamme alkuvuonna maksettua autolainan loppuun. Jäljelle jää asuntolaina sekä luottokorttivelka. Luottokorttia toivottavasti ei tarvitse käyttää mihinkään uuteen. Toisaalta voisimme lyhentää tuon autolainan verran nyt luottokorttia enemmän, mutta taidamme tarvita ne rahat päivittäisiin menoihin.

Ruokaan ja juomaan kotona meni viime vuonna 490e/kk. Budjetoin tälle vuodelle 500e/kk. Vauvan myötä tulee ostettua vaippoja ja korviketta. Kesällä hän alkaa jo syödä kiinteää ruokaa, mutta määrät ovat aika pieniä. Ruokakaupassa ostelemme aika leväperäisesti ja syömme paljon ylimääräisiä herkkuja, joten yritän tuon vauvan tuoman lisän verran sitten säästää tässä muuten. Pidämme kotiruuasta (onneksi), joten ruokalistalla tulee olemaan enemmän halpoja perusruokia, enemmän suunnitelmallisuutta ja vähemmän kiireessä ostettuja kalliita eineksiä tai muita vastaavia. Ainakin näin teoriassa. Vauva-arki ja suunnitelmallinen, kiireetön ruuanlaitto eivät välttämättä käytännössä tule kohtaamaan.

Ravintolat ja kahvilat veivät viime vuonna 130e/kk, ja tähän budjetoin nyt 100e/kk. Vilkkaan 3-vuotiaan kanssa ravintokäynnit eivät ole tällä hetkellä mikään nautinto ja kun yhtälöön lisätään vielä vauva, niin taitaa ulkona syöminen jäädä aika minimiin. Tykkäämme hyvästä ruuasta ja jos arkena syödään halpoja perusruokia niin ravintolaruoka kyllä maistuisi usein. Onneksi nykyään monesta ravintolasta voi hakea ruokaa tai jopa saada sitä suoraan kotiin. Yritetään nyt pitää nämä kuitenkin tuossa satasessa yhteensä.

Asumisen kustannuksiin lisäsin vauvalisän 15e. Budjettiin siis asumiseen merkattu 180e/kk. (Sähkö, vesi, kiinteistövero, jätehuolto). Terveyteen meillä meni viime vuonna 60e eli 20e/hlö. Loogisesti siis budjetoin nyt terveyteen 60+20=80e.

Autoon budjetoin 120e/kk. Tähän ei kuulu vakuutukset, pelkästään bensat ja huollot. Aika tiukille menee tämän noudattaminen, ainakin jos tulee yllätyksiä.  Pidämme molemmat pyöräilystä ja lapsikin viihtyy pyörän istuimessa. Mukavuussyistä emme kuitenkaan talvipyöräile, joten talvikuukausina bensaa kuluu enemmän. Lisäksi vauvaa ei voi vielä keväällä tai kesällä kuljettaa pyörällä, joten autolla lähdetään kyllä aina kun vauva tulee mukaan. Tässä kohtaa on siis melkoista optimismia ilmoilla noiden kulujen suhteen.

Kuten viime postauksessa kirjoitin: lapsen hankintoihin meni viime vuonna järkyttävät 175e/kk. Tähän budjetoin nyt 150e/kk vaikka lapsia tulee olemaan kaksi. Vauvalle meidän ei tarvitse hankkia kovinkaan paljon ja isosiskokin on siinä iässä, että samaa vaatekokoa käytetään pidempään. Isosiskon vaatekaappia ei tarvitse niin paljon päivittää, eikä ole tiedossa mitään isompia hankintoja hänelle. Kenkiä täytyy taas ostaa ties kuinka monta paria, luultavasti koko budjetti varmaan jo täyttyy niistä…

Puhelin, internet yms. kulut tulevat viemään 75e/kk. Nämä ovat vakiot. Mielestäni tämä on aika iso summa, varsinkin kun ottaa huomioon että meillä ei oikeastaan katsota telkkaria eikä meillä ole Spotifyn lisäksi yhtään maksullista musiikki- tai kanavapalvelua. Tähän kategoriaan meillä kuuluu kyllä ihan turhana paperisen sanomalehden tilaus. Turhana siinä mielessä, että uutisethan saa luettua netin ihmeellisestä maailmasta ilmaiseksi. Paperilehti on meille sellainen ”luksus” josta emme halua luopua. Miehellä on määräaikainen puhelinliittymä ja kodin netti on myös määräaikainen vielä loppuvuoteen saakka. Oman puhelinliittymäni on jo melko edullinen, joten tässä ei valitettavasti paljon säästetä. Jos tulee liian tiukkaa, niin lopetamme tuon sanomalehden tilauksen. Voi olla ettei meillä lopulta ole edes aikaa lukea lehteä.

Tässä ei ole lueteltu kaikkia kulueriä, sillä nytkään ei kukaan jaksa lukea tätä loppuun saakka :D

Eritoten odotan kategorioiden Ruoka ja juoma (kotona ja ulkona), lasten hankinnat sekä auto seuraamista!

Syyskuussa alamäkeä + Lidl-kokeilua jatkettava

Huomasin jo pari vuotta sitten, että syyskuussa meidän taloudessa tuppaa olemaan erittäin paljon menoja. En osannut varautua niihin tänäkään vuonna. Kesän jälkeen monella tulee varmasti samanlaisia ajatuksia: nyt laitetaan elämä kuntoon. Oli se sitten uusi harrastus tai ruokavalion muuttaminen terveellisemmäksi tai talousasioissa petraaminen. Joillakin voi olla tavoitteena nämä kaikki. Itsekin jo kirjoitin, että menoissa otetaan kulukuuri. Haaveilin, että syyskuussa voimme maksaa autolainaa vähän reippaammin pois, kun mieskin on nyt syksyllä töissä eikä opiskelija. Olin jälleen kerran unohtanut, että syyskuussa meillä on paljon näitä ”ylimääräisiä” menoja.

Syyskuun ”ylimääräisiä” menoja meillä ovat vakuutuslasku. Maksoimme aiemmin koko vuoden laskun kerralla syyskuussa, nykyään laskut neljässä erässä. Tuo neljäsosa kirpaisee silti aika mukavasti, koska kuten olen aiemmin kirjoittanut, meidän tilille ei kerry ylimääräistä vakuutuslaskuja varten. Siitä huolimatta, että joka kuukaudelle olen vakuutusmaksun osuuden budjetoinut. Aionkin nyt muuttaa vakuutusmaksun 12 erään, ehkä sitten nämä laskut ei tunnu niin pahoilta. Meidän vakuutusyhtiössä laskut saa laittaa 1-12 erään, eikä ylimääräisiä kuluja tule.

Syyskuussa tulevat maksuun kiinteistöverot. Useampi satanen livahti taas verokarhun tassuun. Tänä vuonna sentään muistin verot maksaa ajallaan, taisikin olla ensimmäinen kerta. Aiempina vuosina olemme saaneet verottajalta maksumuistutuksen, kuten monta sataa tuhatta muutakin suomalaista. Mitäs lähettävät laskun maaliskuussa ja laittavat eräpäiväksi syyskuun! Kiinteistövero on yksi niistä laskuista, joka meillä ei vielä ole e-laskuna. Tästä viisastuneena taidan maksaa kiinteistöverot ensi vuonna heti laskun tullessa, niin on muutama satanen vähemmän syyskuussa maksettavaa. Jotenkin on tähän asti vain ollut sellainen ajatus, että jos verottajakin panttaa minun rahojani, miksi maksaisin heille etuajassa 😉

Syyskuussa maksetaan yleensä myös lapsen harrastusmaksu. 2-vuotiaalla ei tietenkään tarvitsisi olla vielä harrastuksia, mutta meillä tyttären harrastus on arkiviikon kohokohta. Maksan siis hyvillä mielin 100e/syksy että saamme harrastaa. (Onneksi emme asu pääkaupunkiseudulla. Kuulin, että vastaava harrastus siellä maksaa 270e.)

Syyskuussa piti myös päivittää tyttären vaatekaapin sisältö. Onneksi kevään välikausihaalari menee vielä tämän syksyn. Kenkiä täytyi taas ostaa plus kaikki talvivaatteet. Onneksi tein älyttömän hyviä löytöjä kirppikseltä. Uusia ja uudenveroisia talvivaatteita löytyi, joten näihin ei mennyt kuin 50e. Vielä täytyy silti hommata talvikenkiä, pipoja ja hanskoja. Syyskenkiä piti hankkia kolme paria. Yhteensä kaikkiin lapsen hankintoihin meni 245e. Meillä ostetaan lapselle pääsääntöisesti kaikki kirppikseltä. Kengät ja alusvaatteet ostan aina uutena. Mietin kyllä kauhulla, että mitä kaikki lapsen vaatteet tulee vuoden aikana maksamaan perheissä, joissa kaikki ostetaan uutena.

Ruokakuluihin meni 470e. Minullahan oli (tämä) Lidl-kokeilu käynnissä ja vertailuluku oli 480e. Lidl-kokeilua täytyy jatkaa vielä lokakuussa. Nyt valitettavasti Lidlissä käynnit jäivät aika vähiin, joten kokeilu epäonnistui. Syyskuussa oli yhdet rapujuhlat, joihin tarvikkeet hommattiin isosta marketista. Yksi pidennetty viikonloppu meni mökkeillessä ja halusimme syödä vähän paremmin. Tällöinkin menimme markettiin, sillä halusimme ostaa lihat lihatiskistä. Lisäksi tuntui, että töiden jälkeen oli usein kiire kotiin ja koukkaus Lidlin kautta tuntui ylitsepääsemättömältä. Nyt on tiedossa enemmän tavallisia kotiviikonloppuna, joten pyrin pitäytymään Lidlin valikoimissa!

Budjetti ylittyi syyskuussa yhteensä mukavat 900e! Ehkä ensi syksyä varten osaan varautua tähän.

Testi: Lidl on halpa?

Aina sanotaan, että Lidl on halpa. Mekin käymme joskus Lidlissä, ja monesti kassalla yllättyy loppusumman pienuudesta. Välillä kuitenkin tuntuu, ettei sieltä saa ihan kaikkea mitä tarvitsee. Kirjoitinkin viimeksi, miten olen aika valikoiva joidenkin ruokien suhteen. Juuri tästä syystä minulla on ongelma Lidlin kanssa. Sieltä kun ei välttämättä saa juuri sitä tietynmerkkistä ranskankermaa/juustoa/leipää… Ruokalaskua olisi kuitenkin hyvä saada pienemmäksi. Olen siis päättänyt ottaa nirsosta niskastani kiinni ja annan Lidlille mahdollisuuden.

Aion nyt syyskuun aikana käydä pääosin ruokaostoksilla Lidlissä ja katsoa mitä se tekee ruokalaskulle (ja ruuan maulle). Lidl ei ole työmatkan varrella, mutta ei se kuitenkaan ihan mahdottoman kaukana ole. Pyöräilymatka kotoa Lidliin on vielä ihan siedettävä, noin 4 kilometriä. Työmatkalla Lidlissä käyminen tekee noin kilometrin koukkauksen. Välillä arjessa vaan tuokin matka polkupyörällä tuntuu vähän pitkältä. Citymarket, jossa yleensä käymme, sijaitsee kauppakeskuksessa. Monesti siis tulee samalla reissulla esimerkiksi käytyä apteekissa tai kirjastossa. Lidlin yhteydessä meillä ei ole mitään muita palveluita.

Mitään sen suurempaa hintavertailua en jaksa tehdä, mutta aion verrata yleisesti kuukauden ruokaostosten loppusummaa. Alkuvuonna ruokaostoksiin on mennyt keskimäärin 485e/kk, joten otetaan se vertailuluvuksi. Katsotaan kuinka Lidlin käy!

Ps. Elokuu meni taas pakkasen puolelle (-300e). Syytän lomaa. Mies ja muksu lomailivat elokuusta vielä kaksi viikkoa. Ehkä tilanne alkaa tasaantua, kun nyt olemme viettäneet jo kolme viikkoa normaalia arkea.

Miten säästää ruokakuluissa?

Kirjoitin edellisellä kerralla, että täytyisi ottaa joku roti näihin ruokakauppamenoihin. Aloin jälleen kerran miettiä miten sitä ruokalaskua saisi pienemmäksi. Esimerkiksi Martat antaa tähän vinkkejä. Aiheesta on myös kirjoituksia erilaisissa lehdissä vähän väliä ja ihmiset jakelevat vinkkejä myös netin keskustelupalstoilla. Pohdin tässä yleisimpien vinkkien toimivuutta meidän perheessä.

Seuraa tarjouksia ja osta monesta paikasta.

Anteeksi nyt vain, kenellä on aikaa käyttää ruokaostoksiin useita tunteja viikossa ja kierrellä eri kaupoissa… Katson kyllä Citymarketin ja Lidlin mainoslehdet läpi, mutta teen ostokset aina yhdessä kaupassa. Eniten käytän Cittaria, koska se on meidän lähikauppa. (Ja meillä on musta plussakortti…) Jos Lidlissä tai Prismassa on jokin liha tai kala tarjouksessa, niin saatan mennä niihin ruokaostoksille. Muuten olen aika uskollinen Cittarille. Järkevämpää on seurata oman kaupan tarjouksia ja muuttaa ruokasuunnitelmia sen mukaan. Tämä sitten taas on ristiriidassa tuon seuraavan vinkin toimivuuden kanssa.

Suunnittele koko viikon ostokset ja pitäydy suunnitelmassa.

Ei toimi ei. Meidän viikot eivät ainakaan koskaan mene suunnitellusti. Jos lataan jääkaapin sunnuntaina täyteen ruokaa, niin kuitenkin viikon aikana syömme extempore jossain muualla kuin kotona. Mummolassa, kaverin luona tai kahvilassa. Viikon lopulla jääkaapissa on edelleen ruokatarvikkeita käyttämättä ja niiden päiväykset lähestyvät. Jos ostan ruokatarvikkeita maltillisesti, syömmekin joka päivä kotona hurjan isoja annoksia ja kauppaan täytyy taas mennä. Mitä useammin käyn kaupassa, sitä useammin teen heräteostoksia. Tai sorrun ostamaan kalliita eineksiä, koska en jaksa taas miettiä ”mitä tänään syötäisiin”. Lisäksi minun ei välttämättä enää torstaina tee mieli tehdä sitä ruokaa mitä olin suunnitellut. Ruoka on kuitenkin minulle enemmänkin nautinto, kuin pelkkä polttoaine. Tämä suunnittelu ei vaan ota siksi onnistuakseen kovinkaan usein.

Pakasta ylijäänyt ruoka tai tee tarkoituksella pakkaseen ruokia, joita voi kiireessä sulattaa.

Juuei. En osaa tätäkään. Tämä ohje menisi hyvin yksiin edellisen kohdan ylijäämäruuan kanssa, mutta ei. Mielestäni ruuan maku muuttuu pakastaessa huonommaksi. Ainoat ruuat, joissa maku ei mielestäni kärsi, ovat makaronilaatikko, lasagne ja jauhelihakastike. En voisi kuvitellakaan pakastavani kasvissosekeittoa tai kanawokkia tai lihaa yksinään (raakana tai paistettuna). Hyi hitto. Onko jollakulla muulla tämä sama ongelma vai olenko vain nirso?

Tee ruoka itse.

Jep, toimii. En ole koskaan jaksanut laskea, mitä jonkin itse kokkaamani annoksen hinnaksi tulee, mutta varmasti on halvempaa kuin ravintoloissa tai valmisruokahyllyssä. Valmisruokia en ole koskaan ostanut (paitsi joskus maksalaatikkoa), mutta eineksiin ja puolivalmisteisiin tulee sorruttua liian usein. En ole mikään huippukokki, mutta itse tehty ruoka on myös paljon parempaa kuin valmisruoka. Näin ainakin luulen, aika vähän on tullut valmisruokia maisteltua. Joskus ravintoloissakin tulee pettymys: tämänkin ruuan tekisin itse paremmin. Olenkin kopioinut muutaman reseptin suoraan ravintoloiden listoilta omaan keittiööni ja palautteen perusteella lopputulos on ollut onnistunut. Yhtä pastareseptiäni olen saanut jakaa aika moneen paikkaan ja reseptin kehitin itse erään ravintolassa syömäni annoksen perusteella.

Syö satokauden mukaan.

Kyllä, näin kannattaa tehdä ja se on samalla ekoteko. Sitrushedelmät ovat halpoja talvella ja ovat parhaimman makuisia myös silloin. Kesällä kannattaa suosia kotimaisia juureksia ja muutakin kotimaista. Parsaa syödään parsakaudella ja mangoja silloin kun niitä saa halvalla. Meidän perheen hevin käyttö on laajentunut todella paljon satokausiajattelun myötä. Yritän ostaa vain tuotteita, joiden kilohinta on korkeintaan 3 euroa. Mielellään korkeintaan 2e. Välillä tämä tuottaa haasteita, mutta tuo myös uusia makuja meidän keittiöön. En todellakaan noudata tuota omaa ohjettani orjallisesti, muutenhan en voisi koskaan syödä esimerkiksi avokadoa tai mitään kotimaista talvella. Satokauden tuotteet tunnistaa yleensä tosiaan ihan hintalapusta tai ne voivat olla enemmän esillä. Sesongit voi myös tarkistaa Satokausikalenterista. Lidl ja Prisma aika kivasti tuovat satokauden kasviksia esille mainonnassaan.

Valitse kauppojen omia merkkejä.

Toimii tietyissä tuotteissa kyllä. Oikeasti monet Pirkat, Rainbowt yms. on tehty ihan samoilla tehtailla kuin Valiot ja Arlat. Tavara purkissa voi olla melkein samaa, purkin ulkoasu on vain erilainen. Ostan yleensä näitä halvempia merkkejä, mutta en osta toista kertaa jos maku on huono. Hyvät (ja halvat) tuotteet löytää siis vain kokeilemalla. Joku vähemmän kranttu voi ostaa pelkkiä kauppojen merkkejä. Itselleni se maku on kuitenkin aika tärkeä. Tajusin olevani melko valikoiva, kun jokin aika sitten ostimme ystäväni kanssa yhdessä aineksia tortilloihin. Ystäväni olisi ottanut aina halvempia merkkejä, mutta minä toistin koko kauppareissun ajan samaan mantraa: ”Ei oteta sitä, se maistuu hirveältä”. Niinpä ostimme Patroksen fetaa, Santa Marian kastikkeet ja mausteet, Valion ranskankermaa ja tietenkin Old El Pason tortillat. Mikään halvempi merkki ei kelvannut minun tortilloihin. Jep jep.

Opettele tekemään ruokaa jämistä tai jo kaapista löytyvistä aineksista.

Toimii. Pystyn loihtimaan monesti aterian jääkaapin jämistä tai kuiva-ainekaapin aineksista. Meillä on kuitenkin aina perustarpeita kuiva-ainekaapissa ja kasviksia jääkaapissa. Tällaiset extempore-ateriat ovat yleensä kasvisruokapainotteisia, meillä ei tosiaan lihaa löydy pakkasesta tai säilykkeenä ikinä. Näin voi siirtää kaupassakäyntiä päivällä tai parilla ja heräteostosten määrä vähenee. Ylijäämäruuista kokkaaminen sen sijaan on myös ekoteko, mikäli ruoka muuten lentäisi roskiin. Ylijääneestä puurosta tai perunamuusista tulee hyviä rieskoja ja jauhelihakastikkeen voi jalostaa vaikka pannariksi. Vähän jo kuivuneet leivät löytävät tiensä lämppäreiksi ja leikkelepaketin jämät munakkaaseen. Joskus ei silti vain jaksa keksiä mitään, joten laiskoina hetkinä meilläkin lentää ruokaa roskiin. Tai koiralle koittaa onnenpäivät.

Leivo itse.

Tulee kyllä joskus leivottua, mutta valitettavasti en ole kovinkaan hyvä leipuri. Kaikki vaivaaminen, kohottaminen, pyörittely, siivoamien yms. alkaa tuntua hukkaan heitetyltä ajalta, kun huomaan mieheni laittavan pullan päälle kinkkua ja juustoa. (Koska luuli sen olevan leipää.) Että sellaiset leipurintaidot.

Älä mene nälkäisenä kauppaan.

Kaikkihan sen tietää miten siinä käy! Karkit, suklaat, pizzat, limut suorastaan hyppää kärryihin….

Näiden pohdintojen jälkeen tajusin olevani melko valikoiva ruuan suhteen. Meillä syödään melko tavallista kotiruokaa, mutta silti haluan sen olevan hyvää, laadukasta ja maistuvaa. Jauheliha on meillä aina 10% eikä rasvaisempaa. Kanan paistisuikaleita en suostu ostamaan koskaan ja makkararuokia syödään todella harvoin. Kalakin täytyy ostaa lihatiskiltä. Arkiruuassa olisi silti näköjään helpompi säästää, jos purkkihernekeitto, kinkkukiusaus tai kalapuikot maistuisivat meille paremmin.

Joka päivä pitää syödä, joten miksei söisi hyvää ruokaa. (Siskon mies totesi joskus näin ja se on mielestäni erittäin hyvä ohjenuora.)

Tulinkin nyt siihen lopputulokseen, että en halua säästää ruokakuluissa. Oikeastaan minun alkoi tehdä mieli kuluttaa yhä enemmän rahaa laadukkaaseen arkiruokaan… Miten tämä nyt näin kääntyi. Täytyy siis ennemminkin alkaa pohtia, kuinka säästää ruokamenoissa laadusta tinkimättä. 

Ryhtiliike

Käytän budjetointiin Marttojen sivuilta saatavaa excel-taulukkoa. Ohjelma laskee prosentuaaliset osuudet kaikista menoista. Lainanhoito vie budjetista 32%, ruoka ja juoma kotona 25%. Mikään muu osa-alue ei pääse yli 10%, ja harva jopa yli 5 %. (koko vuoden 2017 tulos) Löysin muuten sattumalta tutkimustuloksen, jossa sanotaan että suomalaiset käyttävät ruokaan keskimäärin 13% kulutusmenoistaan. Meillä näyttäisi menevät siis huomattavan paljon enemmän.

Ruokamenoista olisi siis varmasti mahdollisuus säästää. Tarkennuksena vielä, että merkkaan ruokamenoihin kaiken mitä ostetaan ruokakaupoista. Ostamme ruokakaupasta myös shampoot, pesuaineet ja muut hygieniatuotteet sekä vaipat. En jaksa nähdä vaivaa merkatakseni tällaisia erikseen.

Olen huomannut, että ruokamenoista saa helposti säästettyä, kunhan siihen jaksaa keskittyä. Muistan, että alkuvuonna otin tiukan otteen ruokamenoihin ja sain pidettyä helmikuun ruokakulut lähes 300 eurossa. Tuolloin ei ollut edes ravintolakuluja, jotka olisivat selittäneet pienet ruokaostokset. Tuon helmikuun jälkeen kulut ovat pysyneet budjetin tietämillä, ylitystä on tullut enemmän tai vähemmän joka kuukausi. Huippu koettiin nyt heinäkuussa, kun ruokakauppaan meni 700 euroa. Ruokaostoksiin olen budjetoinut 400e. Meillä syö kaksi aikuista ja yksi taapero.

Heinäkuun hulluttelujen jälkeen nyt on pakko taas tehdä jotain. Alkaa masentaa, kun joka kuukausi mennään yli budjetin, eikä pelkästään ruuan osalta vaan myös kokonaisuutena. Meidän perheellä on tällä hetkellä aika pienet tulot, mutta emme ole osanneet pudottaa elintasoa tulojen kanssa samalle tasolle. Joka kuukausi joudumme siis lykkäämään yhteiselle tilille lisää rahaa, vaikka olen budjetoinut että sinne voisi jopa kertyä hieman ylimääräistä kuukausittain. (Jälleen kerran: Onneksi emme elä kädestä suuhun, vaan meillä on varaa budjetin ylityksiin.)

Nyt on silti tehtävä ryhtiliike. Tällä menolla säästöt hupenevat peruselämiseen eikä niitä ole ensisijaisesti siihen tarkoitettu. Monet aloittavat kesäloman jälkeen laihdutuskuurin tai uuden harrastuksen, minä aion nyt ottaa tavoitteeksi pysyä ruokabudjetissa. Katsotaan kuinka käy. Vinkkejä otetaan vastaan!