Pysyin budjetissa - kerrankin!

Ensimmäinen kuukausi tätä vuotta takana. Budjetti piti, vaikka kuukauteen osui ylimääräinen 300e meno. Olen erittäin tyytyväinen! Jotkut osa-alueet ylittyivät ja jotkut alittuivat, kokonaistulos 100e plussalla, jee! Viime vuonna budjetti ylittyi muistaakseni 11 kertaa, joten aika hyvä saavutus.

Menoja täytyy silti seurata pidemmän aikaa, jotta tietää oikeasti missä mennään. Kaikki laskut ja hankinnat eivät tietenkään jakaudu tasaisesti kuukausien kesken. Tänä vuonna aionkin lisätä seurantaan myös kumulatiiviset menot. Eli kun asumiseen meni tammikuussa 50e liian paljon, niin seuraavina kuukausina tuo vaje täytyy kiriä kiinni. Toisaalta kun ravintolabudjetti alittui niin se voi toisena kuukautena ylittyä. Aiemmin olen toki näitä myös hieman seuraillut, mutta nyt teen oman sarakkeen tälle exceliin.

Aion myöhemmin kirjoitella aiheesta ”Mitä lapsi maksaa?”, mutta voin nyt jo kertoa että lapsen maailmaan saattaminen maksaa noin 300 euroa. Ainakin meillä. Tämä on siis tuo meidän ylimääräinen meno. Yksi yö synnyttämässä ja kaksi yötä sairaalan täysihoidossa perhehuoneessa. Puolet halvemmalla olisi päässyt jos ei olisi ottanut perhehuonetta, mutta tässä menimme mukavuus eikä rahapussi edellä.

Melko pian kuopuksen syntymän jälkeen saimme iloisen yllätyksen. Esikoisen päivähoitomaksu pieneni, kun perhekoko kasvoi. Erotus on pieni (30e), mutta nostin heti ruokabudjettia tuolla summalla. Ruokakauppaan meni 575e, kun 500e oli budjetoitu. Emme ostaneet mielestäni mitään erityisen kallista (paitsi joitain juustoja), joten todennäköisesti jatkossakin ruokaan menee lähemmäs 600e.

Terveysmenot ja lasten hankinnat alittuivat reilusti. Onneksi olemme olleet terveitä, mutta kuulemma kaikkea ärhäkkää tautia on tulossa. Vauvan kanssa en käynyt vielä paljon shoppailemassa, siksi lasten menot olivat pienet. Mitään hankintoja ei kyllä olisi tarvinnutkaan tehdä.

Kokonaisbudjetti alittui siis 100 eurolla ja aiommekin lyhentää luottokorttivelkaa tuon verran ylimääräistä. Voi olla, että lyhennän velkaa vielä isommalla summalla. Yhteiselle tilillemme on jotenkin päässyt kertymään ”liikaa” rahaa. Yleensähän tilillä on päinvastainen tilanne eli sinne täytyy lisätä rahaa. Nyt sieltä täytyy ottaa pois. Melko hyvä vuoden aloitus siis!

Uusi vuosi - uusi budjetti

Olen odottanut sormet syyhyten, että saan tehdä budjetin uudelle vuodelle. Vuosi 2019 tulee olemaan meidän perheessä taloudellisesti huonoin vuosi ikinä. Mies on opintovapaalla samalla kun minä olen äitiyslomalla. Loppuvuodesta olen myös hoitovapaalla. Huonoja talousvuosia voi toki koska tahansa tulla esimerkiksi sairauksien tai työttömyyden takia, mutta tämä ratkaisu on kaikin puolin vapaaehtoinen ja tiedossa etukäteen.

Budjetin tekeminen uudelle vuodelle kiinnostaa nyt erittäin paljon, koska rahaa on käytössä niin vähän. Hassua miten innoissaan olen, että pääsen laskemaan senttejä ja miettimään mistä kaikesta voi säästää. Joku muu voisi olla kauhuissaan, mutta minulla on oikeasti innostus päällä!

En ole budjetoinut säästämistä, säästetään se mitä pystytään. Luultavasti tämä vuosi menee enemmän säästöjä käytettäessä, ainakin loppuvuoden hoitovapaalla. Viime vuonna osa-aikatyöntekijänä sain säästettyä suurinpiirtein 10% tuloistani. Tähän olen erittäin tyytyväinen. Jatkan edelleen eläkesäästöä 50e/kk ja miehen kanssa 52 viikon haastetta. Jos rahkeet riittää niin säästän vielä muuten ihan säästötilille.

Budjetin tekemisessä on sellainen haaste, että meidän perhe kasvoi vastikään yhdellä. Jos perhekoko pysyisi samana, niin olisi helppoa tehdä budjetti. Miettisi vain mistä voi ehkä säästää ja mitkä kulut pysyvät ennallaan. Nyt kaikki on vähän epävarmaa. Paljonko menee vauvan hankintoihin? Sairasteleeko hän? Kuinka paljon tarvitaan korviketta, onko allergioita? Paljonko vauvan myötä kasvaa sähkön ja veden kulutus? Arpapelillä nyt siis mennään.

Lainanhoitokulut meillä pienenee hieman, sillä saamme alkuvuonna maksettua autolainan loppuun. Jäljelle jää asuntolaina sekä luottokorttivelka. Luottokorttia toivottavasti ei tarvitse käyttää mihinkään uuteen. Toisaalta voisimme lyhentää tuon autolainan verran nyt luottokorttia enemmän, mutta taidamme tarvita ne rahat päivittäisiin menoihin.

Ruokaan ja juomaan kotona meni viime vuonna 490e/kk. Budjetoin tälle vuodelle 500e/kk. Vauvan myötä tulee ostettua vaippoja ja korviketta. Kesällä hän alkaa jo syödä kiinteää ruokaa, mutta määrät ovat aika pieniä. Ruokakaupassa ostelemme aika leväperäisesti ja syömme paljon ylimääräisiä herkkuja, joten yritän tuon vauvan tuoman lisän verran sitten säästää tässä muuten. Pidämme kotiruuasta (onneksi), joten ruokalistalla tulee olemaan enemmän halpoja perusruokia, enemmän suunnitelmallisuutta ja vähemmän kiireessä ostettuja kalliita eineksiä tai muita vastaavia. Ainakin näin teoriassa. Vauva-arki ja suunnitelmallinen, kiireetön ruuanlaitto eivät välttämättä käytännössä tule kohtaamaan.

Ravintolat ja kahvilat veivät viime vuonna 130e/kk, ja tähän budjetoin nyt 100e/kk. Vilkkaan 3-vuotiaan kanssa ravintokäynnit eivät ole tällä hetkellä mikään nautinto ja kun yhtälöön lisätään vielä vauva, niin taitaa ulkona syöminen jäädä aika minimiin. Tykkäämme hyvästä ruuasta ja jos arkena syödään halpoja perusruokia niin ravintolaruoka kyllä maistuisi usein. Onneksi nykyään monesta ravintolasta voi hakea ruokaa tai jopa saada sitä suoraan kotiin. Yritetään nyt pitää nämä kuitenkin tuossa satasessa yhteensä.

Asumisen kustannuksiin lisäsin vauvalisän 15e. Budjettiin siis asumiseen merkattu 180e/kk. (Sähkö, vesi, kiinteistövero, jätehuolto). Terveyteen meillä meni viime vuonna 60e eli 20e/hlö. Loogisesti siis budjetoin nyt terveyteen 60+20=80e.

Autoon budjetoin 120e/kk. Tähän ei kuulu vakuutukset, pelkästään bensat ja huollot. Aika tiukille menee tämän noudattaminen, ainakin jos tulee yllätyksiä.  Pidämme molemmat pyöräilystä ja lapsikin viihtyy pyörän istuimessa. Mukavuussyistä emme kuitenkaan talvipyöräile, joten talvikuukausina bensaa kuluu enemmän. Lisäksi vauvaa ei voi vielä keväällä tai kesällä kuljettaa pyörällä, joten autolla lähdetään kyllä aina kun vauva tulee mukaan. Tässä kohtaa on siis melkoista optimismia ilmoilla noiden kulujen suhteen.

Kuten viime postauksessa kirjoitin: lapsen hankintoihin meni viime vuonna järkyttävät 175e/kk. Tähän budjetoin nyt 150e/kk vaikka lapsia tulee olemaan kaksi. Vauvalle meidän ei tarvitse hankkia kovinkaan paljon ja isosiskokin on siinä iässä, että samaa vaatekokoa käytetään pidempään. Isosiskon vaatekaappia ei tarvitse niin paljon päivittää, eikä ole tiedossa mitään isompia hankintoja hänelle. Kenkiä täytyy taas ostaa ties kuinka monta paria, luultavasti koko budjetti varmaan jo täyttyy niistä…

Puhelin, internet yms. kulut tulevat viemään 75e/kk. Nämä ovat vakiot. Mielestäni tämä on aika iso summa, varsinkin kun ottaa huomioon että meillä ei oikeastaan katsota telkkaria eikä meillä ole Spotifyn lisäksi yhtään maksullista musiikki- tai kanavapalvelua. Tähän kategoriaan meillä kuuluu kyllä ihan turhana paperisen sanomalehden tilaus. Turhana siinä mielessä, että uutisethan saa luettua netin ihmeellisestä maailmasta ilmaiseksi. Paperilehti on meille sellainen ”luksus” josta emme halua luopua. Miehellä on määräaikainen puhelinliittymä ja kodin netti on myös määräaikainen vielä loppuvuoteen saakka. Oman puhelinliittymäni on jo melko edullinen, joten tässä ei valitettavasti paljon säästetä. Jos tulee liian tiukkaa, niin lopetamme tuon sanomalehden tilauksen. Voi olla ettei meillä lopulta ole edes aikaa lukea lehteä.

Tässä ei ole lueteltu kaikkia kulueriä, sillä nytkään ei kukaan jaksa lukea tätä loppuun saakka :D

Eritoten odotan kategorioiden Ruoka ja juoma (kotona ja ulkona), lasten hankinnat sekä auto seuraamista!

Tätä olen odottanut – koko vuoden menot!

Vihdoinkin on saatu vuosi pakettiin. Olen odottanut, että saan lyödä viimeiset ostokset exceliin. Vielä voi tänä vuonna tulla joku pieni kauppaostos, mutta se ei enää paljon tilannetta muuttaisi. Nyt tiedän mihin kaikki  perheen pennoset ovat menneet. On myös mukavaa päästä vertaamaan vuosia 2017 ja 2018 keskenään.

Olen seurannut pelkästään minun ja miehen yhteisen tilin ostoksia. Excelöinnin ulkopuolelle jää molempien omat ostokset. Olen avannut meidän perheen talousasioita enemmän tekstissä Miten jakaa rahat parisuhteessa? Lyhykäisyydessään: molemmat maksavat itse omat harrastuksensa sekä menot yksin ja kavereiden kanssa. Kaikki mitä teemme yhdessä, syömme yhdessä sekä tietenkin taloon ja lapseen liittyvät asiat maksamme yhteiseltä tililtä.

Vuoden 2018 tulos: olemme käyttäneet yhteisiä rahoja yhteensä 31 000 euroa. Suunnilleen saman verran meillä meni vuonna 2017. Onkohan se paljon vai vähän? Olisi todella mielenkiintoista tietää paljonko muut samankokoiset perheet kuluttavat. Vuosien 2017 ja 2018 välillä oli eroja tietyissä kategorioissa, mutta yhteissummassa on vain 500 euron ero. Näissä summissa ei näy ollenkaan säästöön laitetut rahat. Säästämme molemmat omista rahoistamme, meni raha sitten omiin tai yhteisiin säästöihin. Lisäksi kulutusseurantani ei ole kaikilta osin ihan täydellinen, johtuen laiskuudesta ja siitä etten näe tarpeellisena seurata kaikkea millintarkasti. Näistä kommentit kunkin osion kohdalla.

Suurin menoerä oli tietenkin lainanhoito. Lainanhoitoon meni 30% kaikesta kulutuksesta. Tässä kohtaa seuranta menee jo pieleen, sillä tähän kuuluu asuntolainan ja autolainan lisäksi luottokorttivelka. Luottokorttivelkaa tehtiin jo vuoden 2017 puolella kun talouteen ostettiin esimerkiksi kaksi uutta läppäriä. Joka kuukausi maksamme siis luottokorttivelkaa, koska siellä oli saldoa jo vuoden alussa ja vuoden aikanakin jotain isompaa on ostettu velaksi. Tämä hieman vääristää seurantaa.

Seuraavaksi suurin kuluerä on tietenkin ruoka ja juoma kotona. Kuukautta kohden meni 490e. Tässäkin kohtaa joku muu tekisi tarkempaa seurantaa. Meillä tähän sarakkeeseen kuuluu kaikki mitä ostetaan ruokakaupasta. Ruuan lisäksi siis pesuaineet, vaipat, hygieniatuotteet, koiran herkut yms. Olen myös ostanut lapselle kenkiä Cittarista, mutta ne sentään muistan erikseen vähentää ruokakauppaostoksista eli näkyvät oikein lapsen kohdalla.

Auto vei kuukautta kohden 230e. Tätä haluaisin pienentää reilusti. Jouduimme tänä vuonna ostamaan sekä kesä- että talvirenkaat. Lisäksi autoon tehtiin ”ylimääräinen”, kallis huolto. Auton vakuutusta ei ole tässä summassa huomioitu. Toivottavasti ensi vuonna ei menisi huoltoihin yhtä paljon rahaa. Bensakuluja tälle vuodelle tulee ainakin saman verran mitä viime vuodelle, sillä vauvan kanssa ei meidän kaupungissa pahemmin kuljeta kuin omalla autolla. Sitten kun vauva on tarpeeksi iso matkustamaan pyörän takana, niin auton käyttö vähenee ja kustannukset pienenee. Tämä taitaa olla edessä vasta vuonna 2020.

Asumiseen meni 165e/kk. Tässä kohtaa kiinnostaisi erityisesti muiden kulutukset. Tähän kuuluu siis kaikki kiinteistöön liittyvät kulut: vesi, sähkö, verot, jätehuolto. Mielestäni summa on aika maltillinen. Meidän kulutus sähkön ja veden suhteen on jo aika maltillista, joten en näe tässä meillä mahdollisuutta tinkiä. Tietysti vettä kuluu enemmän kun on yksi henkilö taloudessa enemmän ensi vuonna. Lämmitämme talon pääosin puilla, sen lisäksi meillä on suora sähkölämmitys. Kesällä ilmalämpöpumppua käytettiin todella paljon viilennykseen, joten siitä on tullut "ylimääräistä" sähkönkulutusta,

Kodin hankintoihin meni 170e/kk. Tähän kuuluu esimerkiksi puutarhajutut, maalit, sisustus ja huonekalut. Emme pahemmin ostele mitään sisustusjuttuja, mutta nyt remontin yhteydessä ostimme uudet verhot sekä maton ja yhden uuden huonekalun. Olohuonetta ja vanhoja kalusteita maalattiin, joten näihin meni jonkin verran rahaa. Vuonna 2017 meni vain 70e/kk, joten tuo remontti ja sisustuksen uusiminen näkyy tässä osioissa aika hyvin.

Lapsen kuluihin meni huomattavan paljon enemmän mitä olin ajatellut. Jopa 175 e/kk. Vuonna 2017 meni vain 100e/kk. Olen aivan järkyttynyt. Tässäkin kohtaa seuranta ei pidä kaikilta osin paikkaansa, sillä esimerkiksi lapsen lääkeostoja olen merkannut myös terveys- sarakkeeseen ja esimerkiksi vaipat menee ruokaan ja juomaan. Lapsen menoihin tässä lasketaan siis vaateostokset, harrastukset ja muut hankinnat. Piti oikein selata koko vuosi taaksepäin, että mitä isoa hänelle on ostettu. Ainoa isompi ostos oli uusi sänky ja siihen petivaatteita. Muuten kulut koostuvat syksyn harrastuksesta sekä pienemmistä hankinnoista, lähinnä kirppisostoista. J-Ä-R-K-Y-T-T-Ä-V-Ä-Ä. Miten voi mennä noin paljon? Enhän minä edes osta mitään turhaa. Aina kaikki vaatteet ovat oikeasti tarpeellisia ja lelujakaan meillä ei osteta kuin lahjaksi. Tähän täytyy ensi vuonna kiinnittää eritoten huomiota, ostelenko sittenkin turhaa tavaraa lapselle?

Nyt kun tietää mihin rahat on menneet, niin saakin suunnitella budjetin ensi vuodelle! Budjetin tekemisestä tulee erittäin mielenkiintoista ja vielä mielenkiintoisempaa on yrittää pysyä siinä. Meillä on nimittäin laihin tulovuosi edessä koskaan (Taloudellisesti laihaa näkyvissä). Katsotaanpa miten meidän käy!

Hyvää uutta vuotta!

Taloudellisesti laihaa näkyvissä

Ei uutta budjettirintamalla lokakuun osalta – vituiks meni mutta menköön.

Mennään tällä budjetilla nyt loppuvuosi, vaikka on nähty jo kymmenen kertaa ettei siinä pysytä millään. Teen ensi vuodelle sitten uuden budjetin ja katsotaan miten siinä pysytään. Harmi vain, että meidän talouden menot kasvaa ensi vuonna ja samaan syssyyn tulot laskee. Ei mikään paras mahdollinen yhtälö.

Vuodenvaihteessa saamme jännittää syntyykö perheemme toinen tyttö tänä vuonna vai ensi vuonna. Tästä syystä siis menomme kasvavat, kun kolmesta tuleekin neljä. Hankintoja ei onneksi tälle uudelle tulokkaalle tarvitse kovin paljon tehdä. Laskenkin tässä juuri kuluja myöhempään postaukseen aiheesta ”Paljonko perheen toinen vauva maksaa”. Mieheni jatkaa päätoimisesti opiskelua ensi vuonna, joten hänen tulot pienenevät. Omat tuloni pienenevät tietenkin myös, sillä tipun äitiysrahalle ja samalla loppuu esikoisen joustava hoitoraha kokonaan pois. En ole laskenut paljonko tulot laskevat, mutta nettovaikutus taitaa olla jotain 500-600 euron luokkaa.

Odotan innolla kuitenkin uudenlaista elämänvaihetta! Taloudellisesti melko laihaa kyllä tulossa. Toivottavasti osaamme nyt laskea elintasoa, ettei kaikki säästöt kulu ihan loppuun ensi vuoden aikana. Meillä on tietenkin mahdollisuus lopettaa nykyinen säästäminen ja lisäksi lainoihin voi pyytää lyhennysvapaata, emme ole tätä mahdollisuutta vielä ollenkaan käyttäneet.

Äitiyslomalla voisi lisärahaa saada, kun realisoisi sijoituksia. Maailmantalous päätti nyt meidän perheen kannalta todella huonoon aikaan lähteä laskuun. En todellakaan aio myydä osakkeitani nyt kun niiden arvo vain laskee ja laskee. Oma salkkuni ei onneksi ole vielä kovin paljon miinuksella, mutta kyllä alaspäin tullaan kovaa. Kevään osinkoja odotellessa...

Syyskuussa alamäkeä + Lidl-kokeilua jatkettava

Huomasin jo pari vuotta sitten, että syyskuussa meidän taloudessa tuppaa olemaan erittäin paljon menoja. En osannut varautua niihin tänäkään vuonna. Kesän jälkeen monella tulee varmasti samanlaisia ajatuksia: nyt laitetaan elämä kuntoon. Oli se sitten uusi harrastus tai ruokavalion muuttaminen terveellisemmäksi tai talousasioissa petraaminen. Joillakin voi olla tavoitteena nämä kaikki. Itsekin jo kirjoitin, että menoissa otetaan kulukuuri. Haaveilin, että syyskuussa voimme maksaa autolainaa vähän reippaammin pois, kun mieskin on nyt syksyllä töissä eikä opiskelija. Olin jälleen kerran unohtanut, että syyskuussa meillä on paljon näitä ”ylimääräisiä” menoja.

Syyskuun ”ylimääräisiä” menoja meillä ovat vakuutuslasku. Maksoimme aiemmin koko vuoden laskun kerralla syyskuussa, nykyään laskut neljässä erässä. Tuo neljäsosa kirpaisee silti aika mukavasti, koska kuten olen aiemmin kirjoittanut, meidän tilille ei kerry ylimääräistä vakuutuslaskuja varten. Siitä huolimatta, että joka kuukaudelle olen vakuutusmaksun osuuden budjetoinut. Aionkin nyt muuttaa vakuutusmaksun 12 erään, ehkä sitten nämä laskut ei tunnu niin pahoilta. Meidän vakuutusyhtiössä laskut saa laittaa 1-12 erään, eikä ylimääräisiä kuluja tule.

Syyskuussa tulevat maksuun kiinteistöverot. Useampi satanen livahti taas verokarhun tassuun. Tänä vuonna sentään muistin verot maksaa ajallaan, taisikin olla ensimmäinen kerta. Aiempina vuosina olemme saaneet verottajalta maksumuistutuksen, kuten monta sataa tuhatta muutakin suomalaista. Mitäs lähettävät laskun maaliskuussa ja laittavat eräpäiväksi syyskuun! Kiinteistövero on yksi niistä laskuista, joka meillä ei vielä ole e-laskuna. Tästä viisastuneena taidan maksaa kiinteistöverot ensi vuonna heti laskun tullessa, niin on muutama satanen vähemmän syyskuussa maksettavaa. Jotenkin on tähän asti vain ollut sellainen ajatus, että jos verottajakin panttaa minun rahojani, miksi maksaisin heille etuajassa 😉

Syyskuussa maksetaan yleensä myös lapsen harrastusmaksu. 2-vuotiaalla ei tietenkään tarvitsisi olla vielä harrastuksia, mutta meillä tyttären harrastus on arkiviikon kohokohta. Maksan siis hyvillä mielin 100e/syksy että saamme harrastaa. (Onneksi emme asu pääkaupunkiseudulla. Kuulin, että vastaava harrastus siellä maksaa 270e.)

Syyskuussa piti myös päivittää tyttären vaatekaapin sisältö. Onneksi kevään välikausihaalari menee vielä tämän syksyn. Kenkiä täytyi taas ostaa plus kaikki talvivaatteet. Onneksi tein älyttömän hyviä löytöjä kirppikseltä. Uusia ja uudenveroisia talvivaatteita löytyi, joten näihin ei mennyt kuin 50e. Vielä täytyy silti hommata talvikenkiä, pipoja ja hanskoja. Syyskenkiä piti hankkia kolme paria. Yhteensä kaikkiin lapsen hankintoihin meni 245e. Meillä ostetaan lapselle pääsääntöisesti kaikki kirppikseltä. Kengät ja alusvaatteet ostan aina uutena. Mietin kyllä kauhulla, että mitä kaikki lapsen vaatteet tulee vuoden aikana maksamaan perheissä, joissa kaikki ostetaan uutena.

Ruokakuluihin meni 470e. Minullahan oli (tämä) Lidl-kokeilu käynnissä ja vertailuluku oli 480e. Lidl-kokeilua täytyy jatkaa vielä lokakuussa. Nyt valitettavasti Lidlissä käynnit jäivät aika vähiin, joten kokeilu epäonnistui. Syyskuussa oli yhdet rapujuhlat, joihin tarvikkeet hommattiin isosta marketista. Yksi pidennetty viikonloppu meni mökkeillessä ja halusimme syödä vähän paremmin. Tällöinkin menimme markettiin, sillä halusimme ostaa lihat lihatiskistä. Lisäksi tuntui, että töiden jälkeen oli usein kiire kotiin ja koukkaus Lidlin kautta tuntui ylitsepääsemättömältä. Nyt on tiedossa enemmän tavallisia kotiviikonloppuna, joten pyrin pitäytymään Lidlin valikoimissa!

Budjetti ylittyi syyskuussa yhteensä mukavat 900e! Ehkä ensi syksyä varten osaan varautua tähän.

Testi: Lidl on halpa?

Aina sanotaan, että Lidl on halpa. Mekin käymme joskus Lidlissä, ja monesti kassalla yllättyy loppusumman pienuudesta. Välillä kuitenkin tuntuu, ettei sieltä saa ihan kaikkea mitä tarvitsee. Kirjoitinkin viimeksi, miten olen aika valikoiva joidenkin ruokien suhteen. Juuri tästä syystä minulla on ongelma Lidlin kanssa. Sieltä kun ei välttämättä saa juuri sitä tietynmerkkistä ranskankermaa/juustoa/leipää… Ruokalaskua olisi kuitenkin hyvä saada pienemmäksi. Olen siis päättänyt ottaa nirsosta niskastani kiinni ja annan Lidlille mahdollisuuden.

Aion nyt syyskuun aikana käydä pääosin ruokaostoksilla Lidlissä ja katsoa mitä se tekee ruokalaskulle (ja ruuan maulle). Lidl ei ole työmatkan varrella, mutta ei se kuitenkaan ihan mahdottoman kaukana ole. Pyöräilymatka kotoa Lidliin on vielä ihan siedettävä, noin 4 kilometriä. Työmatkalla Lidlissä käyminen tekee noin kilometrin koukkauksen. Välillä arjessa vaan tuokin matka polkupyörällä tuntuu vähän pitkältä. Citymarket, jossa yleensä käymme, sijaitsee kauppakeskuksessa. Monesti siis tulee samalla reissulla esimerkiksi käytyä apteekissa tai kirjastossa. Lidlin yhteydessä meillä ei ole mitään muita palveluita.

Mitään sen suurempaa hintavertailua en jaksa tehdä, mutta aion verrata yleisesti kuukauden ruokaostosten loppusummaa. Alkuvuonna ruokaostoksiin on mennyt keskimäärin 485e/kk, joten otetaan se vertailuluvuksi. Katsotaan kuinka Lidlin käy!

Ps. Elokuu meni taas pakkasen puolelle (-300e). Syytän lomaa. Mies ja muksu lomailivat elokuusta vielä kaksi viikkoa. Ehkä tilanne alkaa tasaantua, kun nyt olemme viettäneet jo kolme viikkoa normaalia arkea.

Ryhtiliike

Käytän budjetointiin Marttojen sivuilta saatavaa excel-taulukkoa. Ohjelma laskee prosentuaaliset osuudet kaikista menoista. Lainanhoito vie budjetista 32%, ruoka ja juoma kotona 25%. Mikään muu osa-alue ei pääse yli 10%, ja harva jopa yli 5 %. (koko vuoden 2017 tulos) Löysin muuten sattumalta tutkimustuloksen, jossa sanotaan että suomalaiset käyttävät ruokaan keskimäärin 13% kulutusmenoistaan. Meillä näyttäisi menevät siis huomattavan paljon enemmän.

Ruokamenoista olisi siis varmasti mahdollisuus säästää. Tarkennuksena vielä, että merkkaan ruokamenoihin kaiken mitä ostetaan ruokakaupoista. Ostamme ruokakaupasta myös shampoot, pesuaineet ja muut hygieniatuotteet sekä vaipat. En jaksa nähdä vaivaa merkatakseni tällaisia erikseen.

Olen huomannut, että ruokamenoista saa helposti säästettyä, kunhan siihen jaksaa keskittyä. Muistan, että alkuvuonna otin tiukan otteen ruokamenoihin ja sain pidettyä helmikuun ruokakulut lähes 300 eurossa. Tuolloin ei ollut edes ravintolakuluja, jotka olisivat selittäneet pienet ruokaostokset. Tuon helmikuun jälkeen kulut ovat pysyneet budjetin tietämillä, ylitystä on tullut enemmän tai vähemmän joka kuukausi. Huippu koettiin nyt heinäkuussa, kun ruokakauppaan meni 700 euroa. Ruokaostoksiin olen budjetoinut 400e. Meillä syö kaksi aikuista ja yksi taapero.

Heinäkuun hulluttelujen jälkeen nyt on pakko taas tehdä jotain. Alkaa masentaa, kun joka kuukausi mennään yli budjetin, eikä pelkästään ruuan osalta vaan myös kokonaisuutena. Meidän perheellä on tällä hetkellä aika pienet tulot, mutta emme ole osanneet pudottaa elintasoa tulojen kanssa samalle tasolle. Joka kuukausi joudumme siis lykkäämään yhteiselle tilille lisää rahaa, vaikka olen budjetoinut että sinne voisi jopa kertyä hieman ylimääräistä kuukausittain. (Jälleen kerran: Onneksi emme elä kädestä suuhun, vaan meillä on varaa budjetin ylityksiin.)

Nyt on silti tehtävä ryhtiliike. Tällä menolla säästöt hupenevat peruselämiseen eikä niitä ole ensisijaisesti siihen tarkoitettu. Monet aloittavat kesäloman jälkeen laihdutuskuurin tai uuden harrastuksen, minä aion nyt ottaa tavoitteeksi pysyä ruokabudjetissa. Katsotaan kuinka käy. Vinkkejä otetaan vastaan!

Toukokuun menot

Toukokuussa budjetti paukkui taas niin että soi! 400e meni yli budjetin.

Ruokakauppaan varatusta summasta jäi 50e käyttämättä, mutta tämä selittyy sillä, että ulkona syömiseen meni 170 euroa. Iso siivu tuli vappubrunssista, joka meidän perheeltä maksoi 57 euroa. Tätä saraketta on kasvattanut myös lähes joka päivä nautitut jäätelöt. Kun kerran Suomessa on kesä, niin silloin meillä syödään jätskiä!

Lapseen meni hurja summa eli 455 euroa. Hän tarvitsi sandaalit sekä uuden sängyn. Sängyn kohdalla tein hyvän löydön tori.fi:stä. Muuramen Jolla-sänky yhden lapsen mummolakäytöstä: 150e! Samoilla varusteilla sänky uutena noin 750e. Lisäksi lapsi käytettiin yksityisellä lääkärillä. Kun lapsella nousee muutaman tunnin välein kuume 40 asteeseen, ei paljon nappaa lähteä kaupungin päivystykseen jonottamaan tunneiksi. Niinpä varasin ajan Mehiläiseen ja puolessa tunnissa oli lapsi lääkäri+apteekkikäynnin jälkeen takaisin kotona nukkumassa. Lapsi kun tietenkin alkoi sairastaa viikonloppuna. Meillä on lapselle vakuutus, mutta omavastuu ei ole vielä tullut täyteen, joten maksoimme lääkärin kokonaan itse.

Säästimme tässä kuussa koiran kuluissa (0e) ja virkistys- ja vapaa-ajassa. Vapaa-aikasarakkeessa ei toukokuussa ollut kuin yksi leffakäynti. Muut kuluerät menivät enemmän tai vähemmän yli budjetin. Vajetta paikkasimme molemmat omista rahoistamme 200e.

Omista rahoistani toukokuussa tuhlasin hierontaan sekä hierontalahjakorttiin miehelle. Muutamia kahvilakäyntejä lukuunottamatta ei omia rahojani kulunut mihinkään. Laitoinkin säästötilille 100e ja eläkesäästöön 50e.

Aion seurata kulutustamme myös kesäkuukausina, mutta mitään paineita en ota budjetin ylityksestä. Jos meidän tekee mieli mennä jäätelölle tai osallistua johonkin kesätapahtumaan, niin rahan takia niitä ei väliin jätetä. Toistaiseksi meillä kuitenkin on varaa tällaisiin pieniin menoihin. Hyvää kesää!

Huhtikuun toteutuneet kulut

Huhtikuu meni meidän perheessä hyvin budjettiin nähden, sillä jäimme 175 euroa plussan puolelle. Ei muuta kuin bilettämään ja tuhlaamaan nekin rahat 😉

Saimme huhtikuussa pidettyä ruokapuolen kulut melkein suunnitellussa. Ruokakuluihin meni vain 20 euroa yli budjetin, eli 420e. Tähän vaikutti kylläkin se, että olin luvannut tarjota miehelle ravintolaillallisen ja tämän maksoin siis omista rahoistani. Lisäksi vietin yhden päivän yksin Helsingissä, jossa toki maksoin omat syömiseni omilla rahoillani. Meillähän on tämä budjetti vain perheen yhteisille rahoille, omat kulutukset jääkööt kaiken seurannan ulkopuolelle… 😉 Näin ollen pystymme huijaamaan (ketäpä muutakaan kuin) itseämme, kun joskus makselemme omista rahoista yhteisiä juttuja. Niin kauan kun jollakin tilillä on perheessä rahaa niin en näe mieltä takertua tällaisiin pikkuseikkoihin.

Lapsen ostoksiin varatut 100 euroa/kk ylittyivät mukavasti, kun niihin meni yli 200 euroa. Kevät on mukavaa aikaa, kun täytyy ostaa kaikenmaailman välikausijuttuja. Meillä ostettiin kevätkengät, saappaat, sadevaatteet sekä kevättakki ja -housut. Lisäksi ostin uv-paidan ja uv-housut jo kesää ajatellen. Nämä olivat onneksi -50% alennuksessa. Suuren osan lapsen vaatteista ostan käytettynä, mutta kengät ja juurikin tuollaiset uimajutskat ostan uutena. Toukokuussa tiedän budjetin ylittyvän taas, sillä hankintalistalla on uusi sänky sekä kesävaatteita. Toivottavasti teen hyviä löytöjä! Ja toivon, että nyt ostamani kengät ja ulkovaatteet mahtuvat vielä syksyllä.

Autoon liittyvät kulut ylittyivät, sillä teimme reissun Helsinkiin ja siitä tuli ylimääräisiä bensakuluja. Tässä kuussa meidän täytyy ostaa uudet kesärenkaat sekä katsastaa auto, joten se tietää taas rahanmenoa tällä saralla.

Koiran menot menivät taas yli. Tilattiin pari isoa ruokasäkkiä nettikaupan tarjouksesta ja ostettiin punkkipanta. Nyt ei silti tarvitse ostaa koiralle ruokaa ainakaan pariin-kolmeen kuukauteen.

Sarakkeet, joissa säästimme huhtikuussa olivat: asuminen, vakuutukset, vapaa-aika, muut menot. Näistä ainoastaan vapaa-ajassa säästimme oikeasti. Asumiskulut ja vakuutukset on laskettu budjettiin kuukausittain keskiarvolla. Nyt kun tässä kuussa ei ollut vakuutuslaskua tai sähkölaskua, niin tokihan se näyttää hyvältä… Virkistys ja vapaa-aika-osiossa ei ollut kuin 15 euroa, enkä edes muista mitä se oli :D Todella virkistävää on ollut, kun olen jo unohtanut mitä teimme alkukuussa. Tähän kategoriaan kuuluu siis keikat, pakohuoneet, seikkailupuistot yms. yhteinen tekeminen miehen/perheen kanssa. Muut menot kategoriaan olen laittanut esim. synttärilahjat. Tässä kuussa ei ollut menoja tällä saralla.

Hyvä fiilis, että kerrankin pysyimme budjetissa! Samalla tiedän, että budjetissa pysyminen tulee olemaan erittäin vaikeaa nyt kun ilmat lämpenivät ja on tiedossa auringonpaistetta. Meillä on nyt jo mennyt todella paljon rahaa extempore jäätelöihin ja grillailemiseen. Tulee sellainen tunne, ettei viitsisi edes seurata kulutusta enää…

Alkuvuoden toteutuneet kulut (tammi-maaliskuu)

Kuten jo aiemmin kirjoitin, budjettimme paukkui yli heti vuoden alusta alkaen. Tähän vaikutti monta asiaa. Ensinnäkin meille tuli yllättäviä menoeriä. Auto piti huoltaa ja jouduimme maksamaan tämän lähes 1000 euron laskun luottokortilla. Lainanhoitomenot nousivat tämän takia. Jouduimme tekemään koiralle hankintoja sekä käyttämään hänet eläinlääkärissä. Koiran menojen osalta taisi olla jo maaliskuun kohdalla koko vuoden budjetti käytetty. Lisäksi sairastelimme koko perhe alkuvuonna reilusti. Itse olin 6 viikkoa on/off flunssassa, samoin lapsi. Apteekkiin kului rahaa, kun hain lääkkeitä ja vitamiineja. Lapsi kävi myös yksityisellä lääkärillä. Kuukausitasolla menot ylittivät tulot onneksi vain noin sadalla eurolla/kuukausi. Miten tämä ylijäämä sitten katettiin? Sen olisi voinut kattaa säästöillä, mutta käytimme näihin paikkauksiin omia, henkilökohtaisia rahojamme. Meillä on perheessä sellainen systeemi, että molemmat aikuiset laittavat tuloistaan yhteiselle tilille tietyn summan. Loput rahat jäävät omiin menoihin. Pystymme monesti siis paikkaamaan yhteisen tilin vajausta omilta tileiltämme.

Yllämainitut sairaudet ja muut syyt ovat oikeasti tekosyitä. Mielestäni perheen talouden pitäisi kestää sairastelut ja pienet, yllättävät hankinnat. Auton huoltokin oli tiedossa jo aikoja sitten, joten siihen olisi pitänyt varautua säästämällä. Tämä budjetin pettäminen heti alkuunsa johtui oikeasti siitä, että elämme yli varojemme. Emme ole nipistäneet tarpeeksi tietyistä asioista. Pidämme kiinni totutusta elintasosta, vaikka tulomme ovat pienemmät. Lisäksi tähän ensimmäiseen kvartaaliin ei osunut edes yhtään vakuutuslaskua, joten oikea budjetin ylitys on paljon suurempi. Laskin budjetin nimenomaan niin, että kaikkiin menolajeihin on varattu joka kuukaudelle keskimääräinen summa. Mikäli esim. tammikuussa ei ole vakuutuslaskua maksettavana niin tähän varattu rahamäärä pitäisi jäädä tilille odottamaan laskua. Näin ollen oikeasti ylitimme budjetin paljon isommalla summalla. Meillä ei ole nyt kertynyt tarpeeksi puskuria esimerkiksi siihen kesäkuussa tulevaan vakuutuslaskuun. Meidän tulisi silti skarpata budjetissa pitäytymisessä, koska ensisijaisesti haluaisin käyttää säästöjä kivoihin asioihin eikä perusarkielämiseen.

Positiivista sentään, että huhtikuussa alitimme budjetin ensimmäistä kertaa! En ole vielä ehtinyt katsoa, miten tämä onnistui, mutta palaan siihen lähiaikoina.

Budjetti

Kaikki säästämisen oppaat painottavat kahta asiaa: budjettia ja kuluseurantaa. Siitähän kaikki lähtee. Et voi suunnitella rahankäyttöä, mikäli et tiedä mihin rahat kuluvat. Itse rakastan lukujen pyörittelyä, joten siksi olenkin elämäni aikana monesti taulukoinut menojani. Nyt vasta muuttuneet elämäntilanteen vuoksi tein elämäni ensimmäistä kertaa myös budjetin.

Ensin laitoin perheemme menot ylös exceliin kokonaisen vuoden ajalta. Tämä oli helppoa, sillä maksamme lähes kaiken kortilla. Tiliotteelta näkee suoraan mihin rahat häviävät. Helppoa, mutta aikaavievää. Netistä löytyy valmiita pohjia, itse käytin Marttaliiton pohjaa, jota muokkasin meidän perheelle sopivaksi.

Aloitin menojen kirjaamisen ylös syksyllä. Aloin laittaa lukuja ylös exceliin tammikuusta alkaen. Tämä vei aikaa muutaman illan, mutta homma helpottui kun pääsin taulukoinnissa ajan tasalle. Loppuvuonna katsoin menot mobiilipankista noin kerran viikossa ja näin ollen viikon tapahtumien laittaminen exceliin vei vain muutaman minuutin. Pidin tärkeänä sitä, että katson koko vuoden menot, sillä vain muutaman kuukauden taulukointi ei välttämättä tuota oikeaa tulosta. Tietyt laskut kun tulevat vain muutaman kuukauden välein, toiset vain kerran vuodessa. Sähkölaskukin on eri luokkaa talvella ja kesällä, joten koko vuodenkierto on hyvä ottaa huomioon. Lisäksi jos seurantajaksoon ei osuisi esimerkiksi yhtään matkaa tai lomaa niin seuranta vääristyy. Meillä ainakin kuluu enemmän rahaa lomalla kuin arjessa. Vuoden 2018 alussa pystyin siis katsomaan koko vuoden 2017 menot. Tämä oli erittäin mielenkiintoista!

Menojen pohjalta tein meille budjetin. Jos sähköön oli mennyt viime vuonna x euroa niin laitoin budjettiin saman summan ja jaoin sen kuukausittain. Budjetti oli helppo tehdä kiinteiden kustannusten kohdalla. Sähkö, vesi, netti, vakuutusmaksut meidän perheessä ei tänä vuonna paljon eroa viime vuodesta. Lainanhoitokulut ovat myös aika vakiot. Myös terveyteen liittyvät kulut laitoin samoiksi, toivottavasti sairastamme saman verran tai vähemmän tänä vuonna. Meillä ei ole mitään erityissairauksia, mitä pitäisi ottaa huomioon. Kiinteiden kulujen jälkeen tuli se hauska osuus. Mistä voimme säästää, jotta pienentyneet tulot riittävät kuukausittain?

Pienensin budjettiin saman tien ”Ruokailu kotona” saraketta. Tämä on mielestäni helppo kohde säästää. Tähän mennessä ruokakaupassa olimme lapanneet tavaraa ostoskärryihin sen kummemmin hintoja miettimättä. En tiennyt mitä maksaa maitolitra tai leipäpussi. Päätin, että alamme kiinnittää hintoihin huomiota ja alan tietoisesti tekemään halvempaa kotiruokaa. (Ruuassa säästämisestä kirjoittelen myöhemmin lisää). Seuraavaksi piti alkaa tinkiä sarakkeista ”Ruokailu ulkona” sekä ”Virkistys ja vapaa-aika”. Tämä kyllä kirpaisi ja lujaa. Nämä sarakkeet ovat juuri niitä mihin haluan arkielämässä panostaa. Vielä en ole kuitenkaan niin vapaa taloudellisesti, että se olisi mahdollista. Nipistin budjettiin molemmista muutaman kympin/kuukausi kynsin hampain. Myös lapseen liittyvistä hankinnoista nipistin, koska tänä vuonna ei ole tiedossa mitään isompia hankintoja lapsen osalta. Viime vuonna kuitenkin ostimme esimerkiksi autoon turvaistuimen. Myös ”liikenne” saraketta pienensin urakalla, sillä emme enää tarvitse autoa lapsen hoitoon viemiseen. Lapsi myös viihtyy pyörän takana istuimessa, joten päätin että bensakulut saavat pienentyä reilusti.

Tosiaan. Budjettihan on vasta suunnitelma. Vituikshan se meni heti alusta lähtien. Siitä sitten lisää myöhemmin.

Tämänhetkinen tilanne

Viimeisin taloudellinen ratkaisumme on herättänyt ihmetystä monelta taholta. Vuoden alussa mieheni jäi opintovapaalle. Samaan aikaan minä jatkoin osittaisella hoitovapaalla, vaikka työnantajani toivoi minua jo kokopäiväisesti töihin. Tulomme koostuvat miehen aikuiskoulutustuesta, minun palkasta, lapsilisästä sekä Kelan maksamasta joustavasta hoitorahasta. Yhteenlasketut nettotulot ovat noin 2700e/kk. (onko tämä siis paljon vai vähän?! tästä myöhemmin lisää) Tuloista maksamme asuntolainan, autolainan, luottokorttivelan ja tietenkin kaikki elämämme menot. Autolainaan pyysimme lainaerän pienennystä, mutta muuten maksamme lainat edelleen normaalisti.

Miten tämä on taloudellisesti mahdollista? Meillä taitaa olla aika edulliset elämäntavat. Emme silti vietä aikaa pelkästään kotona hernekeittoa syöden. Oikeastaan mehän käytämme aika paljon rahaa. Käymme keikoilla ja vietämme usein aikaa muilla paikkakunnilla asuvien ystävien kanssa. Matkustamme välillä myös ulkomaille, harvemmin kylläkin ja viime aikoina lähinnä minä olen käynyt reissuilla. Miehen harrastuksetkin vievät jonkun verran rahaa (moottoripyöräily ja kalastus). Lapsen kanssa käymme maksullisissa harrastuksissa ja remontoimme myös taloa. Miten tämä kaikki onnistuu melko pienillä tuloilla?

Vastaus on yksinkertainen. Meillä on budjetti. Budjetti, jota kuukausittain seurataan ja joka yleensä kuukausittain pettää. Mutta silti pärjäämme – miten? Vastaus on säästöt. Olemme molemmat miehen kanssa säästäneet monta vuotta, ei mitenkään tavoitteellisesti – vaan automaattisesti kuukausittain. Kun lapsen saannin takia minun tuloni putosivat, pystyin silti pitämään suunnilleen saman elintason, koska pystyin käyttämään säästöjäni. Mieheni piti kaikki mahdolliset isyysvapaat, koska siihenkin meillä oli säästöjä. Ja mikä oudointa – olen pystynyt myös säästämään äitiysloman ja osittaisen hoitovapaan aikana. Kolme ystävääni saivat lapsen samoihin aikoihin kuin minä. Kaksi heistä tienaavat meitä kahta muuta huomattavan paljon enemmän (puhutaan vähintään kaksi tuhatta euroa enemmän kuukausitasolla, tarkkaan en tiedä). Paremmin tienaavat menivät molemmat äitiysvapaan jälkeen heti takaisin töihin. Eli kun lapsi oli alle vuoden ikäinen. Molemmat sanoivat, että säästöt on käytetty ja olisi mahdotonta elää pelkästään kotihoidontuella ja miehen palkalla. Itselläni säästöt riittivät ihan hyvin. Ja riittävät edelleen. Tilin saldo on edelleen sitä luokka, että voin jatkaa osa-aikatyötä jonkun aikaa. Myös kaupassa työskentelevä ystäväni oli hoitovapaalla lähes vuoden ja hänen miehensäkään ei kaupan alalle hurjia tienaa.

Miten on mahdollista, että me pienipalkkaiset voimme jäädä hoitovapaalle ja parempipalkkaiset eivät? Vastaus piilee varmasti kulutustottumuksissa sekä säästöissä. Mikäli haluaa jäädä hoitovapaalle, niin elintasoa täytyy laskea ja säästössä olisi hyvä olla rahaa. Säästäminen on kaiken hyvän alku ja juuri. (Keksinkö juuri hyvän sloganin blogilleni? :D) Jokainen tekee tietenkin oman perheensä kannalta sopivat ratkaisunsa. Ei siinäkään ole mitään pahaa, jos haluaa palata mahdollisimman nopeasti työelämään. Eikä raha tarvitse olla siinä edes mikään motivaattori. Suosittelen kuitenkin lukemaan lisää, mikäli mielit jäädä hoitovapaalle tai muuten mietit esimerkiksi työajan lyhentämistä. Kirjoitan meidän perheen budjetista ja säästämisestä lisää myöhemmin.