Taloudellisesti laihaa näkyvissä

Ei uutta budjettirintamalla lokakuun osalta – vituiks meni mutta menköön.

Mennään tällä budjetilla nyt loppuvuosi, vaikka on nähty jo kymmenen kertaa ettei siinä pysytä millään. Teen ensi vuodelle sitten uuden budjetin ja katsotaan miten siinä pysytään. Harmi vain, että meidän talouden menot kasvaa ensi vuonna ja samaan syssyyn tulot laskee. Ei mikään paras mahdollinen yhtälö.

Vuodenvaihteessa saamme jännittää syntyykö perheemme toinen tyttö tänä vuonna vai ensi vuonna. Tästä syystä siis menomme kasvavat, kun kolmesta tuleekin neljä. Hankintoja ei onneksi tälle uudelle tulokkaalle tarvitse kovin paljon tehdä. Laskenkin tässä juuri kuluja myöhempään postaukseen aiheesta ”Paljonko perheen toinen vauva maksaa”. Mieheni jatkaa päätoimisesti opiskelua ensi vuonna, joten hänen tulot pienenevät. Omat tuloni pienenevät tietenkin myös, sillä tipun äitiysrahalle ja samalla loppuu esikoisen joustava hoitoraha kokonaan pois. En ole laskenut paljonko tulot laskevat, mutta nettovaikutus taitaa olla jotain 500-600 euron luokkaa.

Odotan innolla kuitenkin uudenlaista elämänvaihetta! Taloudellisesti melko laihaa kyllä tulossa. Toivottavasti osaamme nyt laskea elintasoa, ettei kaikki säästöt kulu ihan loppuun ensi vuoden aikana. Meillä on tietenkin mahdollisuus lopettaa nykyinen säästäminen ja lisäksi lainoihin voi pyytää lyhennysvapaata, emme ole tätä mahdollisuutta vielä ollenkaan käyttäneet.

Äitiyslomalla voisi lisärahaa saada, kun realisoisi sijoituksia. Maailmantalous päätti nyt meidän perheen kannalta todella huonoon aikaan lähteä laskuun. En todellakaan aio myydä osakkeitani nyt kun niiden arvo vain laskee ja laskee. Oma salkkuni ei onneksi ole vielä kovin paljon miinuksella, mutta kyllä alaspäin tullaan kovaa. Kevään osinkoja odotellessa...

52 viikon haaste

Luen melko paljon säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä blogeja. Täytyy myöntää, että vain muutamaa blogia seuraan aktiivisemmin, muuten surffailen blogista toiseen ja luen vain kiinnostavalla otsikolla olevat tekstit. Tästä syystä en valitettavasti tiedä, mistä blogista luin alun perin 52 viikon säästöhaasteesta. Tästä on kuitenkin kirjoiteltu myös aikakausilehdissä ja useissa blogeissa, joten suotakoot anteeksi etten tee kunniaa oikealle lähteelleni.

52 viikon haasteessa säästetään siis 52 viikon ajan. Ideana on laittaa säästöön viikoittain viikkonumeron verran rahaa. Eli kun nyt on viikko 42, säästän tällä viikolla 42 euroa ja ensi viikolla 43 euroa. Näin säästetään vuoden ajan ja lopulta kasassa on 1378e. Keskimääräinen säästösumma kuukaudessa on 116e. Vuoden lopulla viikkonumerot ovat suuria, joten monella voisi tehdä tiukkaa silloin säästää. Useamman viimeisen kuukauden ajan säästösummat olisivat 150-200 euroa kuukaudessa. Alkuvuonna toisaalta säästetään vain kymmeniä euroa kuussa. Monet ovatkin päättäneet soveltaa tätä siten, että säästetäänkin summia epäjärjestyksessä, tilanteen mukaan. Ei enää kuulosta niin pahalta.

Rakastan kaiken maailman haasteita ja varsinkin listojen tekemistä.  Lähdin siis heti tähän mukaan. Laitoin paperille numerot 1-52 ja valitsen joka maanantai sille viikolle sopivan summan. Kerroin haasteesta miehelleni ja hänkin innostui asiasta. Nyt kysyn siis joka maanantai mieheltäni paljonko hän säästää sillä viikolla ja merkkaan molempien käytetyt numerot ylös. Sain jopa houkuteltua tähän haasteeseen yhden ystäväpariskunnan mukaan. Muutkin näköjään innostuvat säästämisestä, kun siinä on joku juju!

Tässä haasteessa voi toki käydä niin, että innostus lopahtaa heti alkuunsa. Olemme nyt molemmat mieheni kanssa napsineet kaikki isot luvut jo pois. Tämän lisäksi molemmat säästetään vähintään 50e/kk muihin juttuihin. Juuri pari viikkoa sitten mieheni sanoi, että laittoi säästötilille 451e. Eli 51 oli hänen virallinen lukunsa ja 400 euroa meni säästöön ”muuten vain”. Voi siis olla, että tässä haasteessa ei ole meille tarpeeksi haastetta. Mutta jatketaan nyt niin kauan kuin mielenkiintoa riittää. Meilläkin varmasti tulee huonompia kuukausia, joten ehkä niillä alle kympin viikkosäästöille tulee vielä tarvetta.

Henkilölle, joka ei muuten säästä kovin paljon, voi tällainen haaste olla passeli. Se tuo vähän hauskuutta säästämiseen ja kun tietää vuoden päästä odottavan loppusumman, voi vaikka miettiä jo valmiiksi mitä rahalla tekisi. 1378 eurolla pääsee jo aika pitkälle matkalle tai saa ostettua jotain kivaa, ellei halua sijoittaa rahoja pidemmäksi aikaa. Hmm, ehkä keksinkin jonkin kivan tavoitteen jatkaa tätä miehen kanssa.  Jätetään muut säästämme rahat kasvamaan korkoa ja hätävaraksi pahan päivän varalle. Voisimme tuhlata nämä rahat ensi kesänä johonkin koko perheen reissuun. 2756 e olisi aika kiva potti tuhlata kesällä! Ja jos tätä jatkaisi vuodesta toiseen, olisi aina kesälomarahat tienattu.

Hitto, taisin innostua taas, olispa jo maanantai 😉 Kysyin heti tätä kirjoittaessani mieheltäni, että käytetäänkö nämä rahat johonkin kivaan vuoden päästä ja hänkin innostui. Siirsimmekin heti molempien säästösummat yhteiselle säästötilille (joka oli ollut pidempään tyhjillään) ja päätimme että näitä rahoja käytetään vain yhteisiin, kivoihin juttuihin. Tilillä onkin nyt jo mukavasti kertynyt 783 euroa.

Kuka muu on messissä? Mihin tuhlaisit 1378 e vuoden päästä?

Syyskuussa alamäkeä + Lidl-kokeilua jatkettava

Huomasin jo pari vuotta sitten, että syyskuussa meidän taloudessa tuppaa olemaan erittäin paljon menoja. En osannut varautua niihin tänäkään vuonna. Kesän jälkeen monella tulee varmasti samanlaisia ajatuksia: nyt laitetaan elämä kuntoon. Oli se sitten uusi harrastus tai ruokavalion muuttaminen terveellisemmäksi tai talousasioissa petraaminen. Joillakin voi olla tavoitteena nämä kaikki. Itsekin jo kirjoitin, että menoissa otetaan kulukuuri. Haaveilin, että syyskuussa voimme maksaa autolainaa vähän reippaammin pois, kun mieskin on nyt syksyllä töissä eikä opiskelija. Olin jälleen kerran unohtanut, että syyskuussa meillä on paljon näitä ”ylimääräisiä” menoja.

Syyskuun ”ylimääräisiä” menoja meillä ovat vakuutuslasku. Maksoimme aiemmin koko vuoden laskun kerralla syyskuussa, nykyään laskut neljässä erässä. Tuo neljäsosa kirpaisee silti aika mukavasti, koska kuten olen aiemmin kirjoittanut, meidän tilille ei kerry ylimääräistä vakuutuslaskuja varten. Siitä huolimatta, että joka kuukaudelle olen vakuutusmaksun osuuden budjetoinut. Aionkin nyt muuttaa vakuutusmaksun 12 erään, ehkä sitten nämä laskut ei tunnu niin pahoilta. Meidän vakuutusyhtiössä laskut saa laittaa 1-12 erään, eikä ylimääräisiä kuluja tule.

Syyskuussa tulevat maksuun kiinteistöverot. Useampi satanen livahti taas verokarhun tassuun. Tänä vuonna sentään muistin verot maksaa ajallaan, taisikin olla ensimmäinen kerta. Aiempina vuosina olemme saaneet verottajalta maksumuistutuksen, kuten monta sataa tuhatta muutakin suomalaista. Mitäs lähettävät laskun maaliskuussa ja laittavat eräpäiväksi syyskuun! Kiinteistövero on yksi niistä laskuista, joka meillä ei vielä ole e-laskuna. Tästä viisastuneena taidan maksaa kiinteistöverot ensi vuonna heti laskun tullessa, niin on muutama satanen vähemmän syyskuussa maksettavaa. Jotenkin on tähän asti vain ollut sellainen ajatus, että jos verottajakin panttaa minun rahojani, miksi maksaisin heille etuajassa 😉

Syyskuussa maksetaan yleensä myös lapsen harrastusmaksu. 2-vuotiaalla ei tietenkään tarvitsisi olla vielä harrastuksia, mutta meillä tyttären harrastus on arkiviikon kohokohta. Maksan siis hyvillä mielin 100e/syksy että saamme harrastaa. (Onneksi emme asu pääkaupunkiseudulla. Kuulin, että vastaava harrastus siellä maksaa 270e.)

Syyskuussa piti myös päivittää tyttären vaatekaapin sisältö. Onneksi kevään välikausihaalari menee vielä tämän syksyn. Kenkiä täytyi taas ostaa plus kaikki talvivaatteet. Onneksi tein älyttömän hyviä löytöjä kirppikseltä. Uusia ja uudenveroisia talvivaatteita löytyi, joten näihin ei mennyt kuin 50e. Vielä täytyy silti hommata talvikenkiä, pipoja ja hanskoja. Syyskenkiä piti hankkia kolme paria. Yhteensä kaikkiin lapsen hankintoihin meni 245e. Meillä ostetaan lapselle pääsääntöisesti kaikki kirppikseltä. Kengät ja alusvaatteet ostan aina uutena. Mietin kyllä kauhulla, että mitä kaikki lapsen vaatteet tulee vuoden aikana maksamaan perheissä, joissa kaikki ostetaan uutena.

Ruokakuluihin meni 470e. Minullahan oli (tämä) Lidl-kokeilu käynnissä ja vertailuluku oli 480e. Lidl-kokeilua täytyy jatkaa vielä lokakuussa. Nyt valitettavasti Lidlissä käynnit jäivät aika vähiin, joten kokeilu epäonnistui. Syyskuussa oli yhdet rapujuhlat, joihin tarvikkeet hommattiin isosta marketista. Yksi pidennetty viikonloppu meni mökkeillessä ja halusimme syödä vähän paremmin. Tällöinkin menimme markettiin, sillä halusimme ostaa lihat lihatiskistä. Lisäksi tuntui, että töiden jälkeen oli usein kiire kotiin ja koukkaus Lidlin kautta tuntui ylitsepääsemättömältä. Nyt on tiedossa enemmän tavallisia kotiviikonloppuna, joten pyrin pitäytymään Lidlin valikoimissa!

Budjetti ylittyi syyskuussa yhteensä mukavat 900e! Ehkä ensi syksyä varten osaan varautua tähän.

Vakuutusmuutokset

Olin juuri päättänyt tehdä kesän kulutusjuhlan jälkeen ryhtiliikkeen perheen ruokamenoissa, kun uusi vakuutuskirjamme pamahti verkkopalveluun. Kerrankin luin sen ajatuksella. Aloin miettiä, onko kaikki vakuutukset tarpeellisia.

Ensiksi tarkistin koiran vakuutuksen hinnan ja omavastuun. Meidän koira on aina ollut todella terve, joten eläinlääkärissä olemme käyneet keskimäärin noin kerran vuodessa tai harvemmin. Vuosimaksu sekä omavastuu tekivät yhteensä noin 300 euroa eli koiraa tulisi käyttää eläinlääkärissä noin 4 kertaa vuodessa, jotta vakuutuksesta olisi mitään hyötyä. Päätimme irtisanoa koiran vakuutuksen kokonaan. Säästö vuositasolla 220e. Tässähän on toki se riksi, että koira alkaa nyt tai myöhemmin sairastella, mutta päätimme ottaa sen riskin. Melko monta kertaa tosiaan koiraa saa lääkärillä käyttää, jotta vakuutus olisi järkevämpi kuin ilman. Olettaen, että hänelle ei tule mitään erikoissairautta, vaan "perusjuttuja".

Toinen turha vakuutus meidän perheellä oli matkavakuutukset. Miehelle selvisi juuri ennen kesän ulkomaanreissua, että hänellä on ammattiliiton kautta matkavakuutus. Tämä oli tullut puheeksi työkaverin kanssa, kun mieheni jutteli tulevasta reissusta. Mieheni ei ollut koskaan ottanut sen enempää selvää ammattiliiton jäseneduista. Irtisanoimme siis miehen matkavakuutuksen, säästö 45e/vuosi.

Tarkistin oman ammattiliittoni osalta vakuutusasian ja itseasiassa minunkin liittoni tarjoaa minulle matkavakuutuksen! Sen lisäksi minulla on matkavakuutus luottokortissa eli käytännössä minulla on vuosikaudet ollut kolme eri matkavakuutusta. Korvaavuudet vakuutuksissa olivat samat tai jopa hieman paremmat näissä liiton vakuutuksissa. Irtisanoin siis oman matkavakuutukseni, säästö 45e/vuosi.

Meidän vakuutusyhtiö taitaa olla kalleimmasta päästä ja huomasimme lapsivakuutuksen kohdalla, että siinä omavastuu oli aivan älytön. Tätähän en jaksanut silloin vertailla, kun vauvavakuutusta valitsimme. Olen kuitenkin ollut aina tyytyväinen saamaamme palveluun ja korvausasiat ovat sujuneet hyvin ja erittäin nopeasti. Näin ollen emme kilpailuta vakuutusyhtiöitä ainakaan tässä vaiheessa. Näköjään saman vakuutusyhtiön sisälläkin voi saada säästöä aikaiseksi, kun vakuutuksia alkaa tarkastella tarkemmin. Joku viisaampi toki olisi alunperinkin selvittänyt tällaiset vakuutusten päällekkäisyydet tai koiravakuutuksen tarpeellisuuden. No, better late than never. Sainpahan säästöä yli 300e aikaiseksi. (Älkööt kukaan huomauttako paljonko turhaa olemme tässä vuosien saatossa maksaneet….)

Testi: Lidl on halpa?

Aina sanotaan, että Lidl on halpa. Mekin käymme joskus Lidlissä, ja monesti kassalla yllättyy loppusumman pienuudesta. Välillä kuitenkin tuntuu, ettei sieltä saa ihan kaikkea mitä tarvitsee. Kirjoitinkin viimeksi, miten olen aika valikoiva joidenkin ruokien suhteen. Juuri tästä syystä minulla on ongelma Lidlin kanssa. Sieltä kun ei välttämättä saa juuri sitä tietynmerkkistä ranskankermaa/juustoa/leipää… Ruokalaskua olisi kuitenkin hyvä saada pienemmäksi. Olen siis päättänyt ottaa nirsosta niskastani kiinni ja annan Lidlille mahdollisuuden.

Aion nyt syyskuun aikana käydä pääosin ruokaostoksilla Lidlissä ja katsoa mitä se tekee ruokalaskulle (ja ruuan maulle). Lidl ei ole työmatkan varrella, mutta ei se kuitenkaan ihan mahdottoman kaukana ole. Pyöräilymatka kotoa Lidliin on vielä ihan siedettävä, noin 4 kilometriä. Työmatkalla Lidlissä käyminen tekee noin kilometrin koukkauksen. Välillä arjessa vaan tuokin matka polkupyörällä tuntuu vähän pitkältä. Citymarket, jossa yleensä käymme, sijaitsee kauppakeskuksessa. Monesti siis tulee samalla reissulla esimerkiksi käytyä apteekissa tai kirjastossa. Lidlin yhteydessä meillä ei ole mitään muita palveluita.

Mitään sen suurempaa hintavertailua en jaksa tehdä, mutta aion verrata yleisesti kuukauden ruokaostosten loppusummaa. Alkuvuonna ruokaostoksiin on mennyt keskimäärin 485e/kk, joten otetaan se vertailuluvuksi. Katsotaan kuinka Lidlin käy!

Ps. Elokuu meni taas pakkasen puolelle (-300e). Syytän lomaa. Mies ja muksu lomailivat elokuusta vielä kaksi viikkoa. Ehkä tilanne alkaa tasaantua, kun nyt olemme viettäneet jo kolme viikkoa normaalia arkea.

Miten säästää ruokakuluissa?

Kirjoitin edellisellä kerralla, että täytyisi ottaa joku roti näihin ruokakauppamenoihin. Aloin jälleen kerran miettiä miten sitä ruokalaskua saisi pienemmäksi. Esimerkiksi Martat antaa tähän vinkkejä. Aiheesta on myös kirjoituksia erilaisissa lehdissä vähän väliä ja ihmiset jakelevat vinkkejä myös netin keskustelupalstoilla. Pohdin tässä yleisimpien vinkkien toimivuutta meidän perheessä.

Seuraa tarjouksia ja osta monesta paikasta.

Anteeksi nyt vain, kenellä on aikaa käyttää ruokaostoksiin useita tunteja viikossa ja kierrellä eri kaupoissa… Katson kyllä Citymarketin ja Lidlin mainoslehdet läpi, mutta teen ostokset aina yhdessä kaupassa. Eniten käytän Cittaria, koska se on meidän lähikauppa. (Ja meillä on musta plussakortti…) Jos Lidlissä tai Prismassa on jokin liha tai kala tarjouksessa, niin saatan mennä niihin ruokaostoksille. Muuten olen aika uskollinen Cittarille. Järkevämpää on seurata oman kaupan tarjouksia ja muuttaa ruokasuunnitelmia sen mukaan. Tämä sitten taas on ristiriidassa tuon seuraavan vinkin toimivuuden kanssa.

Suunnittele koko viikon ostokset ja pitäydy suunnitelmassa.

Ei toimi ei. Meidän viikot eivät ainakaan koskaan mene suunnitellusti. Jos lataan jääkaapin sunnuntaina täyteen ruokaa, niin kuitenkin viikon aikana syömme extempore jossain muualla kuin kotona. Mummolassa, kaverin luona tai kahvilassa. Viikon lopulla jääkaapissa on edelleen ruokatarvikkeita käyttämättä ja niiden päiväykset lähestyvät. Jos ostan ruokatarvikkeita maltillisesti, syömmekin joka päivä kotona hurjan isoja annoksia ja kauppaan täytyy taas mennä. Mitä useammin käyn kaupassa, sitä useammin teen heräteostoksia. Tai sorrun ostamaan kalliita eineksiä, koska en jaksa taas miettiä ”mitä tänään syötäisiin”. Lisäksi minun ei välttämättä enää torstaina tee mieli tehdä sitä ruokaa mitä olin suunnitellut. Ruoka on kuitenkin minulle enemmänkin nautinto, kuin pelkkä polttoaine. Tämä suunnittelu ei vaan ota siksi onnistuakseen kovinkaan usein.

Pakasta ylijäänyt ruoka tai tee tarkoituksella pakkaseen ruokia, joita voi kiireessä sulattaa.

Juuei. En osaa tätäkään. Tämä ohje menisi hyvin yksiin edellisen kohdan ylijäämäruuan kanssa, mutta ei. Mielestäni ruuan maku muuttuu pakastaessa huonommaksi. Ainoat ruuat, joissa maku ei mielestäni kärsi, ovat makaronilaatikko, lasagne ja jauhelihakastike. En voisi kuvitellakaan pakastavani kasvissosekeittoa tai kanawokkia tai lihaa yksinään (raakana tai paistettuna). Hyi hitto. Onko jollakulla muulla tämä sama ongelma vai olenko vain nirso?

Tee ruoka itse.

Jep, toimii. En ole koskaan jaksanut laskea, mitä jonkin itse kokkaamani annoksen hinnaksi tulee, mutta varmasti on halvempaa kuin ravintoloissa tai valmisruokahyllyssä. Valmisruokia en ole koskaan ostanut (paitsi joskus maksalaatikkoa), mutta eineksiin ja puolivalmisteisiin tulee sorruttua liian usein. En ole mikään huippukokki, mutta itse tehty ruoka on myös paljon parempaa kuin valmisruoka. Näin ainakin luulen, aika vähän on tullut valmisruokia maisteltua. Joskus ravintoloissakin tulee pettymys: tämänkin ruuan tekisin itse paremmin. Olenkin kopioinut muutaman reseptin suoraan ravintoloiden listoilta omaan keittiööni ja palautteen perusteella lopputulos on ollut onnistunut. Yhtä pastareseptiäni olen saanut jakaa aika moneen paikkaan ja reseptin kehitin itse erään ravintolassa syömäni annoksen perusteella.

Syö satokauden mukaan.

Kyllä, näin kannattaa tehdä ja se on samalla ekoteko. Sitrushedelmät ovat halpoja talvella ja ovat parhaimman makuisia myös silloin. Kesällä kannattaa suosia kotimaisia juureksia ja muutakin kotimaista. Parsaa syödään parsakaudella ja mangoja silloin kun niitä saa halvalla. Meidän perheen hevin käyttö on laajentunut todella paljon satokausiajattelun myötä. Yritän ostaa vain tuotteita, joiden kilohinta on korkeintaan 3 euroa. Mielellään korkeintaan 2e. Välillä tämä tuottaa haasteita, mutta tuo myös uusia makuja meidän keittiöön. En todellakaan noudata tuota omaa ohjettani orjallisesti, muutenhan en voisi koskaan syödä esimerkiksi avokadoa tai mitään kotimaista talvella. Satokauden tuotteet tunnistaa yleensä tosiaan ihan hintalapusta tai ne voivat olla enemmän esillä. Sesongit voi myös tarkistaa Satokausikalenterista. Lidl ja Prisma aika kivasti tuovat satokauden kasviksia esille mainonnassaan.

Valitse kauppojen omia merkkejä.

Toimii tietyissä tuotteissa kyllä. Oikeasti monet Pirkat, Rainbowt yms. on tehty ihan samoilla tehtailla kuin Valiot ja Arlat. Tavara purkissa voi olla melkein samaa, purkin ulkoasu on vain erilainen. Ostan yleensä näitä halvempia merkkejä, mutta en osta toista kertaa jos maku on huono. Hyvät (ja halvat) tuotteet löytää siis vain kokeilemalla. Joku vähemmän kranttu voi ostaa pelkkiä kauppojen merkkejä. Itselleni se maku on kuitenkin aika tärkeä. Tajusin olevani melko valikoiva, kun jokin aika sitten ostimme ystäväni kanssa yhdessä aineksia tortilloihin. Ystäväni olisi ottanut aina halvempia merkkejä, mutta minä toistin koko kauppareissun ajan samaan mantraa: ”Ei oteta sitä, se maistuu hirveältä”. Niinpä ostimme Patroksen fetaa, Santa Marian kastikkeet ja mausteet, Valion ranskankermaa ja tietenkin Old El Pason tortillat. Mikään halvempi merkki ei kelvannut minun tortilloihin. Jep jep.

Opettele tekemään ruokaa jämistä tai jo kaapista löytyvistä aineksista.

Toimii. Pystyn loihtimaan monesti aterian jääkaapin jämistä tai kuiva-ainekaapin aineksista. Meillä on kuitenkin aina perustarpeita kuiva-ainekaapissa ja kasviksia jääkaapissa. Tällaiset extempore-ateriat ovat yleensä kasvisruokapainotteisia, meillä ei tosiaan lihaa löydy pakkasesta tai säilykkeenä ikinä. Näin voi siirtää kaupassakäyntiä päivällä tai parilla ja heräteostosten määrä vähenee. Ylijäämäruuista kokkaaminen sen sijaan on myös ekoteko, mikäli ruoka muuten lentäisi roskiin. Ylijääneestä puurosta tai perunamuusista tulee hyviä rieskoja ja jauhelihakastikkeen voi jalostaa vaikka pannariksi. Vähän jo kuivuneet leivät löytävät tiensä lämppäreiksi ja leikkelepaketin jämät munakkaaseen. Joskus ei silti vain jaksa keksiä mitään, joten laiskoina hetkinä meilläkin lentää ruokaa roskiin. Tai koiralle koittaa onnenpäivät.

Leivo itse.

Tulee kyllä joskus leivottua, mutta valitettavasti en ole kovinkaan hyvä leipuri. Kaikki vaivaaminen, kohottaminen, pyörittely, siivoamien yms. alkaa tuntua hukkaan heitetyltä ajalta, kun huomaan mieheni laittavan pullan päälle kinkkua ja juustoa. (Koska luuli sen olevan leipää.) Että sellaiset leipurintaidot.

Älä mene nälkäisenä kauppaan.

Kaikkihan sen tietää miten siinä käy! Karkit, suklaat, pizzat, limut suorastaan hyppää kärryihin….

Näiden pohdintojen jälkeen tajusin olevani melko valikoiva ruuan suhteen. Meillä syödään melko tavallista kotiruokaa, mutta silti haluan sen olevan hyvää, laadukasta ja maistuvaa. Jauheliha on meillä aina 10% eikä rasvaisempaa. Kanan paistisuikaleita en suostu ostamaan koskaan ja makkararuokia syödään todella harvoin. Kalakin täytyy ostaa lihatiskiltä. Arkiruuassa olisi silti näköjään helpompi säästää, jos purkkihernekeitto, kinkkukiusaus tai kalapuikot maistuisivat meille paremmin.

Joka päivä pitää syödä, joten miksei söisi hyvää ruokaa. (Siskon mies totesi joskus näin ja se on mielestäni erittäin hyvä ohjenuora.)

Tulinkin nyt siihen lopputulokseen, että en halua säästää ruokakuluissa. Oikeastaan minun alkoi tehdä mieli kuluttaa yhä enemmän rahaa laadukkaaseen arkiruokaan… Miten tämä nyt näin kääntyi. Täytyy siis ennemminkin alkaa pohtia, kuinka säästää ruokamenoissa laadusta tinkimättä. 

Ryhtiliike

Käytän budjetointiin Marttojen sivuilta saatavaa excel-taulukkoa. Ohjelma laskee prosentuaaliset osuudet kaikista menoista. Lainanhoito vie budjetista 32%, ruoka ja juoma kotona 25%. Mikään muu osa-alue ei pääse yli 10%, ja harva jopa yli 5 %. (koko vuoden 2017 tulos) Löysin muuten sattumalta tutkimustuloksen, jossa sanotaan että suomalaiset käyttävät ruokaan keskimäärin 13% kulutusmenoistaan. Meillä näyttäisi menevät siis huomattavan paljon enemmän.

Ruokamenoista olisi siis varmasti mahdollisuus säästää. Tarkennuksena vielä, että merkkaan ruokamenoihin kaiken mitä ostetaan ruokakaupoista. Ostamme ruokakaupasta myös shampoot, pesuaineet ja muut hygieniatuotteet sekä vaipat. En jaksa nähdä vaivaa merkatakseni tällaisia erikseen.

Olen huomannut, että ruokamenoista saa helposti säästettyä, kunhan siihen jaksaa keskittyä. Muistan, että alkuvuonna otin tiukan otteen ruokamenoihin ja sain pidettyä helmikuun ruokakulut lähes 300 eurossa. Tuolloin ei ollut edes ravintolakuluja, jotka olisivat selittäneet pienet ruokaostokset. Tuon helmikuun jälkeen kulut ovat pysyneet budjetin tietämillä, ylitystä on tullut enemmän tai vähemmän joka kuukausi. Huippu koettiin nyt heinäkuussa, kun ruokakauppaan meni 700 euroa. Ruokaostoksiin olen budjetoinut 400e. Meillä syö kaksi aikuista ja yksi taapero.

Heinäkuun hulluttelujen jälkeen nyt on pakko taas tehdä jotain. Alkaa masentaa, kun joka kuukausi mennään yli budjetin, eikä pelkästään ruuan osalta vaan myös kokonaisuutena. Meidän perheellä on tällä hetkellä aika pienet tulot, mutta emme ole osanneet pudottaa elintasoa tulojen kanssa samalle tasolle. Joka kuukausi joudumme siis lykkäämään yhteiselle tilille lisää rahaa, vaikka olen budjetoinut että sinne voisi jopa kertyä hieman ylimääräistä kuukausittain. (Jälleen kerran: Onneksi emme elä kädestä suuhun, vaan meillä on varaa budjetin ylityksiin.)

Nyt on silti tehtävä ryhtiliike. Tällä menolla säästöt hupenevat peruselämiseen eikä niitä ole ensisijaisesti siihen tarkoitettu. Monet aloittavat kesäloman jälkeen laihdutuskuurin tai uuden harrastuksen, minä aion nyt ottaa tavoitteeksi pysyä ruokabudjetissa. Katsotaan kuinka käy. Vinkkejä otetaan vastaan!

Heinäkuussa tuli syötyä hyvin

Alun perin ajattelin, etten viitsi tarkistaa heinäkuun menoja. Tiesin, että siitä tulee karua luettavaa. Ajattelin kuitenkin, että on kiva vertailla vuosia 2017 ja 2018 keskenään, joten siksi minun oli pakko kirjata myös helteisen heinäkuun hikiset hulluttelut.😎

Huhhuh, ei ihme että vatsaa turvottaa ja vaatteet kiristää. Aika mojovat olivat ruokakulut. Heinäkuussa mies lomaili kaksi viikkoa ja toisella viikolla myös minä. Olimme siis yhden viikon yhtä aikaa koko perhe lomalla. Tuohon viikkoon kuului kaksi reissua: toinen kavereiden kesken Tallinnaan ilman lapsia ja perheloma Ahvenanmaalle kaveriperheen kanssa. Reissussa tuli syötyä lähes kaikki ateriat ulkona, vaikka tuolla Ahvenanmaalla meillä olisi ollut hyvät kokkausmahdollisuudet. Loma oli lyhyt, joten lopulta kokkasimme vuokratalolla vain yhden kerran.

Tulos:

Ruoka ja juoma kotona: 700 euroa

Ruoka ja juoma ulkona: 500 euroa.

Järkyttävää! Voisi kuvitella, että olemme syöneet hienoissa ravintoloissa pihvejä ja hanhenmaksaa. Itseasiassa kerran söimmekin hanhenmaksaa, mutta se tuli pyytämättä ja yllättäen brunssin yhteydessä… Oikeasti ruokalajit koostuivat lähinnä hampurilaisista, ranskalaisista, pizzoista, jäätelöistä ja muusta ei-niin-terveellisitä ruokalajeista. Nämä helteet tekevät sen, ettei keittiössä viitsisi kuluttaa yhtään ylimääräistä aikaa, joten olemme sortuneet kotiinkin ostamaan valmisruokia. Aika monesti on tullut haettua kaupasta ”jotain nopeaa”, ja yleensä nämä ovat myös epäterveellisiä ja kalliita vaihtoehtoja. Ruokakuluja kotona nosti myös viikonlopun vietto ystävien kanssa – silloin syödään yleensä hyvin ja paljon.

Söimme siis kirjaimellisesti koko kuukauden budjetista yli puolet. Bensakulujakin oli reilusti ja teimme myös pari hankintaa lastenhuoneeseen. Koko kuukausi mojovasti 600 euroa miinuksella😅Kesä on silti aina kesä ja loma on loma, joten lakaisen syyllisyydentunteet heti alkuunsa maton alle. Siellä niiden kaverina on koko kuukauden roskat ja pölyt, kuka muka siivoaa kesällä ja helteellä……….

Koitetaan nyt kuitenkin sentään vähän skarpata syksyä kohden, voisinkin kirjoitella vähän ruokakuluissa säästämisestä seuraavaksi. Älkää muutkaan poteko huonoa omatuntoa kesäkulujen vuoksi!

Järkytys tilillä

Koin tänään järkytyksen, kun kävin mobiilipankissa kurkkaamassa miten sijoitukseni voivat. (Edelleen reippaasti miinuksella, kiitos kysymästä.) Huomasin, että käyttötililläni on 8 euroa rahaa! Näin vähän minulla ei ole koskaan ollut tilillä. Tähän tietenkin vaikutti se, että jouduin jälleen tänään kiikuttamaan hammaslääkäriin 120 euroa. Onneksi sentään pystyin laskun maksamaan. Vastaanottovirkailija ei varmaan tosin olisi ihmetellyt yhtään jos kortti ei olisi toiminutkaan ja olisinkin maksanut luotolla. Sen verran tutuiksi olemme tässä viime viikkojen aikana tulleet. Kuukauden sisällä hammaslääkäriin on huvennut nyt lähes 500 euroa ja ainakin yksi käynti on vielä tulossa.

Palkkapäivä on muutaman päivän päästä, mutta kaikki palkka on menossa perheen yhteiseen talouskassaan. Luultavasti jään sinnekin ”velkaa”. Tässä pitäisi siis 3 viikkoa pärjätä 8 eurolla, jep jep. Onneksi työpaikkaruokailut vähennetään suoraan palkasta, eihän minulla muuten olisi varaa syödä työpäivien aikana, heh.

Tässä taas huomaa säästöjen merkityksen. En tietenkään voi elää 8 eurolla. Periaatteessa käytän kyllä tuota ns. omaa rahaa hyvin vähän. Voisin hyvin olla 3 viikkoa ostamatta mitään ja maksaa harrastukset liikuntaseteleillä. MUTTA olen lähdössä reissuun ensi viikolla, enkä tietenkään halua pilata ystäväni reissua sanomalla, että en sitten voi shoppailla tai syödä pariin päivään mitään 😉

Kynsin hampain siirrän säästötililtäni käyttöön nyt muutaman satasen ja tuhlaan ne reissussa hyvällä omallatunnolla! Samalla pohdin hetken ajan, että alan herkkulakkoon ja pesen tästä lähtien hampaat viisi kertaa päivässä…. Sitten muistin, että viikonlopulta jäi sipsejä ja limua, joten siirrynkin herkuttelemaan niitä!

Tuhlailemisiin, pitäkää te muut hampaanne kunnossa!

Kesäkuun tuhlailuja

Kuten jo ennalta tiesin, tulee kesällä tuhlattua enemmän kuin normaalisti. Ensimmäistä kertaa katsoin mihin omat rahani kuluivat. Minullahan ei ole mitään budjettia omille rahoilleni. Maksan siis ns. omilla rahoillani harrastuskuluni, omat ravintola- ja kahvilakäynnit sekä vaatehankinnat yms. 

Kesäkuussa kävin hieronnassa, joka kustansi 50e. Hartiani ovat alkaneet oireilla, joten olen alkanut käydä säännöllisesti hieronnassa. Varaan ajan sitten kun tuntuu, että paikat alkaa mennä liian jumiin. Käyn hieronnassa suunnilleen 5-6 viikon välein. Vaatteita ostan todella harvoin, mutta nyt ostin muutaman vaatteen alennuksesta puoleen hintaan. Ostokset maksoivat 50e. Valitettavasti jouduin viemään hammaslääkäriin 350 euroa. Onneksi joudun käymään hammaslääkärissä aika harvoin. Kahvilat ja ravintolat kustansivat 50 euroa. Olimme tyttären kanssa kolme viikkoa lomalla ja mies oli töissä. Muutamia kertoja söimme kahviloissa tytön kanssa kahdestaan. Tällaiset maksan omista rahoistani. Yhteensä kulutin siis 500 euroa omaa rahaa. Vertailupohjaa muihin kuukausiin ei ole, mutta uskoisin että tavallisena kuukautena omat ostokseni ovat noin satasen luokkaa.

Sitten se mukavampi osuus: Laitoin heti kuun alussa säästötilille 500 euroa. Kirjoitin aiemmin, miten minun tekisi mieli ostaa osakkeita. Tuo 500 euroa ei säästötilillä kauaa ehtinyt maata, kun kuitenkin ostin osakkeita niillä. Olin jonkun aikaa seuraillut Lehto Groupin kurssia. Kurssi alkoi tippua ja päätin ostaa, mikäli kurssi laskee 10 euroon. Ostin siis Lehtoa 50 kpl hintaan 10e/kpl. En taaskaan tehnyt sen suurempaa analyysiä yhtiöstä. Yritän pikkuhiljaa hajauttaa salkkuni eri toimialoille. Lehto on viime vuosina saanut hyviä, isoja toimeksiantoja. Yhtiö tuntui äkkiseltään parhaalta vaihtoehdolta rakennusyhtiöistä. Lehto maksaa myös osinkoa vuosittain. Katsotaan miten ostokseni käy, toistaiseksi alamäki on jatkunut ja ostoni on muutamia euroja tappiolla. En kuitenkaan murehdi siitä, sillä aion pitää osakkeet pitkään. Noudatan osakkeiden kanssa tylsää strategiaa: Osta ja pidä. Ja sijoitan vain rahoja, jotka minulla on varaa hävitä.

Kaiken tämän ”törsäilyn” jälkeen tajusin, että minulla ei ole enää rahaa laittaa sovittua pottia yhteiseen talouskassaan. Niinpä laitoin vain osan ja loput sitten kun saan seuraavan palkan. Yhteisen tilin rahat taitavat riittää siihen saakka, kunnes jompikumpi sinne laittaa taas lisää.